Sin­ni­käs voi säästää pörs­si­säh­köl­lä vä­hin­tään satoja euroja – Esa Läh­des­mä­ki teki vaih­to­pää­tök­sen varsin eri­koi­sel­la het­kel­lä

Esa Lähdesmäki sanoo, että lämmittäminen maksaa aina enemmän kuin viilentäminen, oli kyse sitten huoneistosta, ruuasta tai omista varpaista. Esimerkiksi viihde-elektroniikka vie sähköä lopuksi vähän.
Esa Lähdesmäki sanoo, että lämmittäminen maksaa aina enemmän kuin viilentäminen, oli kyse sitten huoneistosta, ruuasta tai omista varpaista. Esimerkiksi viihde-elektroniikka vie sähköä lopuksi vähän.
Kuva: Jaakko Elenius

Kun tammikuun alkupäivinä paukkuivat 30 asteen pakkaset, moni pörssisähkön valinnut kansalainen pyyhki hikeä otsaltaan. Energian hinta huitoi pitkään pilvissä.

Perjantaina 5. tammikuuta koitti katastrofi. Pörssisähkö maksoi pahimmillaan kilowattitunnilta 2,35 euroa. Vuorokauden keskihintakin oli 1,10.

Harvinainen tilanne sai seinäjokelaisen Esa Lähdesmäen toimimaan.

Kun moni kotitalous hylkäsi kauhuissaan pörssisähkön, Lähdesmäki päätti laskea, kumpi tulee ajan mittaan halvemmaksi omassa taloudessa, toistaiseksi voimassa oleva kiinteähintainen sähkösopimus vai pörssisähkö.

Hän ajoi laskentataulukoihin omakotitalonsa ja kesämökkinsä tuntikohtaiset kulutus- ja hintatiedot koko viime vuodelta. Molemmat kiinteistöt ovat sähkölämmitteisiä.

Laskelmia tehdessä pitää olla tarkkana, että käyttää vertailukelpoisia verollisia lukuja. Esa Lähdesmäki muistuttaa myös, että noin puoleen sähkölaskun hinnasta ei pysty vaikuttamaan, koska loppu koostuu verojen lisäksi siirtomaksuista.
Laskelmia tehdessä pitää olla tarkkana, että käyttää vertailukelpoisia verollisia lukuja. Esa Lähdesmäki muistuttaa myös, että noin puoleen sähkölaskun hinnasta ei pysty vaikuttamaan, koska loppu koostuu verojen lisäksi siirtomaksuista.
Kuva: Jaakko Elenius

Tuloksena oli, että perhe olisi säästänyt vuodessa omakotitalon sähkössä 440 ja mökillä 348 euroa valitsemalla pörssisähkön. Kodin vuosikulutus oli 14 312 kWh ja mökin 11 407 kWh.

– Olen ollut tyytyväinen Seinäjoen Energian myymän sähkön hintaan, joka on vähintäänkin maan halvimpia toistaiseksi voimassa olevissa sopimuksissa. En ole aiemmin meinannut vaihtaa, enkä meinannut nytkään, mutta lopulta päätin kokeilla.

Lähdesmäki oli yksi Ilkka-Pohjalaisen verkkokyselyyn vastanneista. Jutun loppupuolella kerrotaan muiden lukijoiden kokemuksia pörssisähköön siirtymisestä.

Yli 40 vuoden ura

Sähkö on Lähdesmäelle tuttu asia. Hän eläköityi reilu vuosi sitten sähköurakointialan työnjohtotöistä. Ura kesti yli 40 vuotta.

Oliko tulos yllätys jopa ammattilaiselle?

– Aina on kirjoitettu ja sanottu, että pörssisähkö on halvin vaihtoehto, jos kantti vain kestää ottaa riskin. Siltä näytti myös viime vuosi.

Lähdesmäki lisää, että laskennallinen säästö olisi ollut huomattavasti suurempi, jos vertailukohtana olisi ollut jokin muu Seinäjoen Energiaa kovempia taksoja pyytävä firma.

Helmikuuhun saakka Lähdesmäillä oli aikasähkösopimus, jossa talvikauden taksat ovat päiväsähkölle 10,30 ja yösähkölle 6,30 senttiä kilowattitunnilta.

Seinäjoen Energian hinta yleissähkölle on tällä hetkellä 8,90. Vastaava taksa esimerkiksi Vaasan Sähköllä on nyt 12,90, mutta huhtikuun alusta hinta on 9,95 vähintään kolmen kuukauden ajan.

Pörssisähkön keskihinta 12 kuukaudelta on tällä hetkellä 7,02 ja 30 vuorokauden ajalta 6,51 euroa. Taksat eivät sisällä sähköyhtiöiden perimää marginaalia, joka on yleensä hieman yli 0,4 senttiä kilowattitunnilta.

Tammikuun paikkaus vie aikaa

Lähdesmäki kertoo siirtäneensä vaihtoa kuitenkin muutamalla viikolla. Tämä osoittautui onnenpotkuksi, sillä pörssisopimuksen alkaessa helmikuun puolivälissä, hintapiikki oli takana päin.

Taulukoihin ajetut helmikuun luvut ovat olleet viime vuoden kaltaisia eli säästöä syntyy.

– Tähän mennessä olen ollut tyytyväinen ratkaisuuni. Toki mitään varmaa ei voi vielä sanoa. Ainakin vuoden loppuun aion kuitenkin seurata. Toistaiseksi voimassa olevasta pörssisopimuksesta pääsee aina halutessaan irti, jos tapahtuu jotakin mullistavaa.

Kulutuslukujen analysointi on sangen työlästä, mutta palkitsevaa.
Kulutuslukujen analysointi on sangen työlästä, mutta palkitsevaa.
Kuva: Jaakko Elenius

Lähdesmäki myöntää, että tammikuussa mietteet olisivat voineet olla toisenlaiset.

– Laskin, että pörssisähkö olisi tullut tammikuussa 200 euroa kalliimmaksi omakotitalossamme kuin toistaiseksi voimassa oleva sopimus. Talouksissa, joissa sähkön käyttöä ei pystytä juurikaan ajoittamaan, katastrofi oli varmasti paljon pahempi. Menee useita kuukausia tai puolikin vuotta ennen kuin tuollaiset summat on tasattu pörssisähkön hinnoilla.

Tuottava harrastus

Jotta pörssisähköllä pystyy saavuttamaan huomattavat säästöt, tarvitaan tekniikkaa, osaamista ja viitseliäisyyttä.

Lähdesmäen mukaan kaksi ensimmäistä asiaa on hoidettavissa ammattitaitoisen sähköurakoitsijan asentamilla laitteilla ja asiantuntijan jakamalla tietotaidolla. Asiaan omistautuminen on sitten itsestä kiinni.

– Aivan passiivinen käyttö saattaa johtaa siihen, että pörssisähkö on jopa kalliimpaa varsinkin, jos päivittäinen rutiinikäyttö sattuu arvokkaimmille tunneille.

Ajankuluahan tämä on eläkeläiselle siinä kuin vaikkapa ristikoiden teko. Työstään saa hyvän mielen, kun näkee, että näin ja näin paljon sai taas säästöä.
Esa Lähdesmäki

Seinäjokinen huomauttaa, että nyt maaliskuussakin pörssisähkön hinta on vaihdellut rajusti. Taustalla ovat Olkiluodon uusimman ydinvoimalan vuosihuolto sekä tyven pakkassää.

– Heti kun tuuli hiemankin yltyy, hinta painuu omissa taulukoissani vihreälle.

Esa Lähdesmäki kertoo perheen viettävän aikaa sekä mökillä että kaupunkiasunnossa. Tyhjilleen jäävästä paikasta pudotetaan aina huonelämpöä. Takaisinnosto tapahtuu öisin halvan pörssisähkön aikaan ajastuksen avulla, ei vasta esimerkiksi mökille mennessä.
Esa Lähdesmäki kertoo perheen viettävän aikaa sekä mökillä että kaupunkiasunnossa. Tyhjilleen jäävästä paikasta pudotetaan aina huonelämpöä. Takaisinnosto tapahtuu öisin halvan pörssisähkön aikaan ajastuksen avulla, ei vasta esimerkiksi mökille mennessä.
Kuva: Jaakko Elenius

Lähdesmäki kertoo hyödyntäneensä aiemminkin yösähkön edut tarkasti kiinteistöjen ja veden lämmityksessä sekä sähköauton latauksessa. Pörssisähköön siirtyminen on kuitenkin nostanut "harrastuksen" aivan uudelle tasolle.

Seuraavan päivän pörssisähkön hinta kerrotaan iltapäiväkolmen tienoilla. Lähdesmäki ohjelmoi aina tämän jälkeen kaiken mahdollisen kulutuksen tulevan vuorokauden halvimmille tunneille.

– Aluksi säätämiset ja ohjelmoinnit vaativat perehtymistä, mutta nyt siitä on tullut jo rutiinia. Ajankuluahan tämä on eläkeläiselle siinä kuin vaikkapa ristikoiden teko. Työstään saa hyvän mielen, kun näkee, että näin ja näin paljon sai taas säästöä.

Lähdesmäki ei kuitenkaan vanno, että esimerkiksi vuoden kuluttua hän on edelleen pörssisähkön käyttäjä.

– Jos olisin vielä päivät töissä, ohjauksia, saati seurantaa, tulisi tuskin tehtyä näin tarkasti. Ei tätä rumbaa ehkä vuosikausia jaksa, ellei siitä tule niin rutiinia, ettei seuraamista enää huomaakaan.

Lähitulevaisuudessa puuha saattaa mutkistua vielä lisää, sillä pörssisähkön taksoituksessa ollaan siirtymässä varttihinnoitteluun. Lukema vaihtuu tunnin sijaan 15 minuutin välein.

Perussäädöt kuormanohjaajilla

Sähköalan ammattilaisen koti ja mökki ovat luonnollisesti pullollaan moderneinta tekniikkaa. Olennaisia osia kokonaispakettia ovat ilmalämpöpumput ja oma sähköntuotanto aurinkopaneeleilla.

Lähdesmäen mielestä mattimeikäläisenkään ei kuitenkaan tarvitse säikähtää tekniikkaa. Hän vakuuttaa, että valtaosa kansalaisista osaa käyttää etäohjattavia laitteita kännykän sovelluksilla ammattilaisen antaman opastuksen jälkeen.

– Jos ei halua etäohjattavia termostatteja ja muita sähköasentajan asentamia laitteita, hoituu yöaikainen perustason kuormanohjaus sähköyhtiöiden ilmaiseksi tarjoamilla palveluilla. Esimerkiksi vedenlämmityksen voi ohjata yön halvimmille tunneille.

Aurinkopaneelien tuottama sähkö on osa kokonaispalettia, sanoo Esa Lähdesmäki.
Aurinkopaneelien tuottama sähkö on osa kokonaispalettia, sanoo Esa Lähdesmäki.
Kuva: Jaakko Elenius

Seinäjokinen kertoo, että kuormanohjausta tarjoavat jo useat verkkoyhtiöt ja palvelu lienee laajenemassa kaikkiin firmoihin.

– Kahden ihmisen taloudessa veden lämmittäminen kestää 2–3 tuntia. Olen ohjannut lämmityksen tapahtuvan kello 03–06, jolloin pörssisähkö on aina halvimmillaan.

Kyselyt kielivät kasvusta

Energiaviraston tilastojen mukaan pörssihintaisten sähkösopimusten osuus oli vuoden 2022 lopussa lähes 14 prosenttia.

Viime vuoden aikana tehdyt kyselytutkimukset kuitenkin vihjaavat, että osuus on jyrkässä nousussa. Nordic Green Energyn Taloustutkimuksella marraskuussa teettämän tutkimuksen mukaan 29 prosentilla suomalaisista on pörssisähkösopimus.

Kun tammikuussa oli uutisointeja korkeista hinnoista, osa asiakkaista siirtyi kiireesti pois pörssisähköstä.
Antti Paananen

Energiaviraston johtaja Antti Paananen kertoo, että varmaa tietoa on tarjolla loppukeväästä, kun virasto julkaisee sähköyhtiöiltä saadut luvut vuoden 2023 lopun tilanteesta.

– Todennäköistä on, että pörssisähkön osuus on selvästi kasvanut.

Paananen lisää, että luvut elävät vuoden mittaan.

– Koska pörssisähkösopimukset ovat toistaiseksi voimassa olevia, asiakkaat vaihtavat sopimustyyppiä jonkin verran vuodenajan mukaan. Kun kesällä pörssisähköhinnat ovat alhaalla, saatetaan siirtyä siihen ja talveksi jälleen kiinteään hintaan. Kun tammikuussa oli uutisointeja korkeista hinnoista, osa asiakkaista siirtyi kiireesti pois pörssisähköstä.

Pörssisähköä vielä harjoitellaan

Vaasan Sähköllä pörssiasiakkaiden määrä noudattelee tuoreiden kyselytutkimusten lukuja.

Myyntipäällikkö Lena Lainio kertoo, että osuus liikkuu 25–30 prosentin välillä. Tarkkoja lukuja tai asiakkaiden kokonaismääriä hän ei suostu paljastamaan kilpailusyihin vedoten.

Pörssisähkökauppaa vielä harjoitellaan.
Lena Lainio

Paanasen lailla Lainio näkee, että määrät elävät vuodenajan ja hintatason mukaan.

– Pitkässä juoksussa määrä kasvaa koko ajan, mutta hintavaihtelujen vaikutus on nähtävissä. Kun pörssisähkön hinta näyttää laskemisen merkkejä, tehdään aika paljon vaihtoja. Kun hintaan tuntuu ilmaantuvan riskitekijöitä, aika herkästi vaihdetaan pois pörssisähköstä.

Lainio sanoo, että pörssisähköllä on jo kuitenkin vankkumaton kannattajakuntansa, jolla "ei puntti tutise".

– He tietävät, että osakemarkkinoiden tapaan hinnoissa on nousuja ja laskuja. Tämä pitää vain kestää. Lyhyemmän aikaa mukana olleissa vaihtuvuutta on enemmän. Pörssisähkökauppaa vielä harjoitellaan.

Kari Roosin mukaan Seinäjoen Energian hinnoittelu lähtee siitä, ettei asiakkaiden tarvitse pestä pyykkiään öisin. Arkistokuva.
Kari Roosin mukaan Seinäjoen Energian hinnoittelu lähtee siitä, ettei asiakkaiden tarvitse pestä pyykkiään öisin. Arkistokuva.
Kuva: Kari Löfhjelm

Seinäjoen Energian asiakaskunnassa Esa Lähdesmäki on jopa harvinaisuus.

Sähköenergiayksikön johtaja Kari Roos kertoo, että heillä pörssisähköasiakkaita on vain reilu kolme prosenttia. Seinäjoen Energialla on asiakkaita vajaat 40 000.

– Olemme pystyneet pitämään toistaiseksi voimassa olevien sopimusten hinnan niin edullisena, että siinä pysyminen on ollut kannattavaa verrattuna pörssiin. Strategiamme tähtää siihen, että asiakkaidemme ei tarvitse pestä pyykkejään öisin ainakaan sähkön hinnan takia. Olen ymmärtänyt, että valtaosa asiakkaista on meihin tyytyväisiä.

Roos sanoo, että pörssisähkö voi lyödä leiville esimerkiksi sähköauton lataamisessa.

– Lämmittämisessä ja muussa sähkön käytössä pitää olla jo todellista taituruutta, että halvat hinnat pystyy poimimaan. On siinä oma seuraamisensa.

Pois kalliista hintaloukusta

Ilkka-Pohjalaisen kyselyyn tuli vastauksia mukavasti sekä omakotitaloasujilta että rivi- tai kerrostalossa majaansa pitäviltä.

Valtaosalla vaihto oli ajoittunut määräaikaisen sopimuksen loppumiseen, mutta syyksi mainitaan myös jatkuvien sopimusten kalliit taksat.

Pörssisähköön vastikään siirtynyt kauhajokinen lukija paljastaa ajautuneensa reilu vuosi sitten kalliin määräaikaisen sopimuksen loukkuun. Vuoden sopimuksessa kilowattitunti maksoi yöllä 27 senttiä ja päivällä 35 senttiä. Vuosikulutus on yli 15 000 kWh.

Vastaajat kertovat säästävänsä ohjaamalla esimerkiksi saunomista, leipomista, auton lataamista sekä pyykin ja astioiden pesua halvoille tunneille. Eräs lukija sanoo sammuttavansa jopa lattialämmityksen, kun on oikein kallista. Myös puiden polttaminen takassa on monella säästökeinona työkalupakissa.

Lähes kaikki vastaajat ynnäilevät tienanneensa pörssisähkön avulla.

– Säästöä on noin 300 euroa. On ollut melko työllistävää ohjata sähkön käyttöä edullisimmille tunneille. Ei oikein maksa vaivaa tuolla vuotuisella säästöllä, pohditaan kuitenkin yhdessä vastauksessa.

Auton lataaminen öiseen aikaan on yksi lukijoiden vinkki pörssisähkön hyödyntämiseen. Esa Lähdesmäki on toiminut näin jo pitkään.
Auton lataaminen öiseen aikaan on yksi lukijoiden vinkki pörssisähkön hyödyntämiseen. Esa Lähdesmäki on toiminut näin jo pitkään.
Kuva: Jaakko Elenius

Varsin monet kommentoijat kertovat seuraavansa pörssisähkön hintaa ja omaa kulutusta päivittäin tai ainakin säännöllisesti. Loppujenkin kiinnostus herää, kun korkeista hinnoista uutisoidaan.

– Seuraan pelkästään mielihyvästä lähes päivittäin. En kuitenkaan säästääkseni, vaan saadakseni mielihyvää alentuneesta maksusta, kertoo kallista määräaikaishintaa maksanut kauhajokinen.

Juttua päivitetty klo 10.35: Korjattu lauseesta : "Taksat eivät sisällä sähköyhtiöiden perimää marginaalia, joka on yleensä hieman yli 0,4 senttiä kilowattitunnilta."  40 senttiä 0,4 sentiksi.

Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä