Nyt viimeinkin toive Merenkurkun sillasta sai vastakaikua maan päättäjiltä. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalaan kuuluvalle Väylävirastolle annettiin tehtäväksi tehdä Merenkurkun kiinteän yhteyden esiselvitys. Esiselvityksessä muodostetaan kokonaiskuva Merenkurkun yhteyden vaihtoehdoista, tarpeesta, kustannuksista ja vaikutuksista päätöksenteon pohjaksi.
Miten ne tarpeet ovat muuttuneet, jotka ovat saaneet päät kääntymään?
Kantasuomalaisten syntyvyys on laskenut ja kuolleisuus on noussut ja muutto Etelä-Suomeen on jatkunut. Maahanmuutto on kyllä lisännyt väkimäärää. Vaasankin väkiluku on kasvanut sen ansiosta. Maahanmuutto suuntaan ja toiseen ei kuitenkaan käsittääkseni tätä siltaa kaipaa.
EU:n TEN-T-liikenneverkko koostuu ydinverkosta, laajennetusta ydinverkosta ja kattavasta verkosta. Vaasaan tulevat maantiet E8 ja E12 kuuluvat kattavaan verkostoon. E12 jatkuu vesitienä Ruotsiin ja maantienä aina Norjaan Atlantin lahden rannalle Mo i Ranaan asti. EU:n liikennestrategiassa ei näy suunnitelmaa Merenkurkun sillasta rahoitusta ajatellen.
Ilmeisesti Naton kannalta yhteyttä Narvikista Ouluun pidetään tärkeämpänä. Rautatien osalta teknillisenä ongelmana on vaan se, että Suomessa on venäläinen kiskoväli.
Olen ihmetellyt myös sitä, että sillan rakentamisesta on puhuttu kuin se olisi pelkästään Suomen asia. Mikä on Ruotsin tarve ja kanta sillasta? Ovatko nyt laivat rahtiliikenteessä Suomen ja Ruotsin välillä pullonkaula? Minkä osuuden Ruotsi on valmis maksamaan sillasta ja sen käytöstä? Tulisiko siltamaksu?
Uutta tarvetta sillalle tuli, kun Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon ja tekivät vielä puolustussopimuksen USA:n kanssa. Silta on vaan altis ohjuksille. Olisiko tunneli parempi?
Ole Norrback sai ministerinä aikaan ensimmäisen osan yhteyttä eli sillan mantereen ja Raippaluodon välille. Anders Norrbackalle ja Joakim Strandille jäi paljon pidempi matka siltaa ajaa eteenpäin.
Markus E. Myllymäki
Vaasa