Taas on vuosi kaareutunut loppuaan kohden. Pohjoisimmassa Suomessa nautitaan jo kaamoksen kauneudesta.
Täällä meilläkin päivän pituus huitelee noin viidessä tunnissa. Luntakin on jo saatu valaisemaan maisemaa.
Marras-joulukuussa aurinko käy vain hiukan horisontin yläpuolella. On siis mitä hienointa aikaa viiston valon ystäville.
Arkipäivissä, varsinkin työelämässä, useimmilla meistä silmä tökkää näyttöpäätteen ruutuun ja sen kalseaan valoon silloin, kun ulkona on valoisaa.
Muutenkin monien ihmisten elämä on kapeutunut erilaisten ruutujen pariin. Siksi erityisen tärkeäksi tulevat hetket, jolloin silmä saa levätä kaukaisuudessa.
Tuon kulmikkaan ruutuelämän vastapainoksi silmä ja mieli tarvitsevat lepotuokioita toisenlaisissa näkymissä.
Meren rannassa ja pellon reunassa silmä ei tökkää. Voi katsella kaukaisuuteen ja antaa levollisuuden vallata mielen.
Olen antanut luennoida itselleni, että aivoaaltoja laskee tehokkaimmin katsominen kahden sinisen yhtymäkohtaan.
Tämä on tietysti kesäisin mahdollista tuijottamalla merelliseen horisonttiin. Tänä vuodenaikana sinisyyttä voi kokea hämärissä hetkissä.
Ruutuihin tuijottamisen lisäksi tarvitsemme pyöreyttä elämäämme. Ihmiset ovat kautta aikojen istuneet tulen ympärillä. Ympäristö-sanakin tulee ympyrästä.
Kotosalla kynttilän valossa muuten pimeässä huoneessa näkee lepattavan ympyrän, jonka sisään voi mielikuvitus rakentaa monenlaisia maisemia. Pieni valoympyrä laajentaa sielunmaisemaa.
Tulen ääressä on hyvä istua hämärissä. Erityisen hienoa se on luonnon keskellä.
Silmä voi levätä kaukaisessa ja samalla liekkejä tuijottaessa hyvässä seurassa voi ymmärtää jotain hyvin syvää ja olennaista elämästä.
Vaasa-lehden levikkialueelta löytyy paljon mukavia, yleisiä nuotiopaikkoja.
Minulle kovin rakkaaksi on tullut Klobbskatin pikkuniemekkeen nuotiopaikka Kalle’s Innin vieressä. Siellä voi todellakin katsella merelle ja ”pirhauttaa” nuotiokahvit.
Oikein raa’alla säällä voi siirtää tulistelun vierasvenelaiturin päässä olevaan kotaan.
Muita mukavia nuotiopaikkoja on esimerkiksi Pilvilammen Närvänmutkassa ja Ryövärinkarilla.
Orisbergin takana, juuri ja juuri Seinäjoen puolella, oleva Kotilammen kota Tammenpääntien varrella on tunnelmallinen. Ja entäpä Finnhaminan mökin rannassa tai Västerön Söderskatassa olevat nuotiopaikat!
Noihin kaikkiin pääsee hiukan huonokuntoisempikin. Sopivat kengät, riittävä vaatetus ja otsalamppu lisäävät retken nautintoa.
Kannattaa lähteä luontoon kaikkina vuodenaikoina, myös hämärissä. Siellä silmä ja sielu saavat levätä.