Vaasan satamissa kelluu kesäisin tuhansittain veneitä.
Vuonna 2020 tehdyn Vaasan kaupungin selvityksen mukaan yksityisten pienvenesatamien ja kaupungin venepaikkoja on noin 2 770. Lisäksi on olemassa kylä- tai kiinteistökohtaisia yksityisiä pienvenesatamia.
Näissä laitureissa kelluvista tuhansista veneistä monella on myös nimi.
Nimi mukailee perinnettä
Kun Mattias Blomqvist Vaasan moottorivenekerholta vuonna 2019 osti 1990-luvun puolivälissä valmistetun veneen, hän alkoi miettiä sille uutta nimeä.
– Kaveriporukassa laitettiin nimikilpailu pystyyn. Sitten sieltä tuli nämä kaikki perinteiset On the rocks ja muut.
Nimi On the rocks viittasi Vaasan tunnetusti kivikkoiseen saaristoon. Blomqvist halusi nimeen kuitenkin jotain naisellisuuteen liittyvää.
– Yksi ystävä keksi nimen Elida. Se tulee vaimoni nimestä Elina ja tyttären nimestä Ida.
Elida mukailee myös perinnettä, jonka mukaan veneelle annetaan kolmetavuinen naisen nimi, joka päättyy a-kirjaimeen. Nimeä valitessaan Blomqvist ei miettinyt sitä, miten se sopi veneeseen.
– Nimen piti olla jotenkin henkilökohtainen, että se sopi meille. Mikä ei olisi henkilökohtaisempaa kuin yhdistää nämä kaksi nimeä.
Vanhan veneen henki katkaistaan
Perinteisesti veneen nimeä ei Blomqvistin mukaan saisi vaihtaa, sillä se tuo huonoa onnea. Sen torjumiseksi pidetään kastajaisrituaali.
– Kaksi venettä menee vesille. Nimeä vaihtavan veneen kapteeni ottaa ryypyn ja kaataa ryypyn myös merelle. Toisen veneen pitää kiertää kaksi kertaa nimeä vaihtava vene ympäri samalla kun liikutaan. Sillä tavalla katkaistaan vanhan veneen henki. Sitten vene voidaan kastaa uudella nimellä.
Blomqvist aikoo suorittaa rituaalin lankonsa kanssa, joka on myös vaihtamassa veneensä nimeä.
Veneen nimi kuvaa rakennusprojektia
Ralf Guldbrand Vaasan moottorivenekerholta aloitti veneensä rakentamisen vuonna 2017.
– Ostin kaikki 30 lasikuituosaa, liimasin ja leikkasin, hän kertoo.
Suunnitelma sai Guldbrandin mukaan alkunsa Tori.fi:stä löytyneestä keraamisesta liedestä. Tämän jälkeen Luodosta löytyivät lasikuituosat.
– Se oli Plan A. Sitten alkoivat vaikeudet, ja veneen nimeksi muuttui Plan B, hän kertoo.
Guldbrandin mukaan kolme vuotta kestäneessä rakennusprojektissa mikään ei mennyt niin kuin aluksi oli suunniteltu.
– Tuli monta mutkaa matkaan. Siksi Plan B oli sopiva nimi.
Meri ja tähdet ovat yleinen teema
Jos Guldbrand ostaisi veneen valmiina, ei Plan B tuntuisi hänestä sopivalta.
Vaikka kauniit nimet liittyvät usein avaruuteen, kuten Andromeda, tai mereen, kuten Sargasso, voivat ne Guldbrandin mukaan liittyä muuhunkin.
– Kunhan ei ole Aku Ankka, hän nauraa.
Guldbrandin ja Blomqvistin mukaan veneillä onkin harvoin miehen nimi. Sen sijaan Loviisa on Guldbrandin mukaan nimenä yleinen.
– Todella paljon on myös perinteistä merenkäyntiä kuvaavia nimiä ja tuuli-teemaa, kuten Tuuli ja Tuulia, Blomqvist lisää.
Nimestä hyvää fiilistä
Jari Pakkanen Vaasan Merenkyntäjiltä haki perheen uuden purjeveneen reilu kuukausi sitten. Vanhan omistajan antama nimi haluttiin kuitenkin vaihtaa, sillä se oli edelliselle omistajalle hyvin tärkeä isoiso-isoäidin nimen muunnelma.
– Meille se ei kuitenkaan merkinnyt mitään, ja oli vähän hankala.
Pakkasen mukaan veneelle sopivaa nimeä oli vaikea alkaa miettimään. Lopulta nimeksi tuli Amanda.
– Se istui kivasti. Se oli myös tyttären tyttären nuorimmaisen nimi, mikä sinetöi asian aika lailla. Lisäksi nimi oli kaikkien sääntöjen mukainen perinteinen nimi.
Vaikka Amanda on Pakkasen mukaan nimenä yleinen, täyttää se muut kriteerit. Hänen mielestään omistajan pitääkin olla nimestä iloinen ja siihen tyytyväinen.
– Joka kerta, kun sitä katsoo, tulee hyvä fiilis.
Joskus sopiva nimi on sattumaa
Sakari Paavolan vene Vaasan Merenkyntäjillä on 1970-luvulla valmistettu moottoripursi, jota voidaan ajaa moottorilla tai purjeella. Hän ei ole vaihtanut veneeseen uutta nimeä.
– Sattui niin, kun vene hankittiin, että nimi oli sama kuin kummitytöllä. Se tuntui hyvältä ja se pidettiin.
Paavolan mukaan veneelle annetun nimen viereen on myös tyypillistä laittaa kaupungin nimi.
– Seilaamme paljon Ruotsin puolella, Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Naapurit tykkäävät kysellä ja ovat kiinnostuneita siitä, mistä tullaan. Sen takia se on lisätty, hän kertoo.
Jumala ja väkevä viina
Kim Kurenmaa on Vaasan Merenkyntäjien laiturissa kelluvan purjeveneensä ensimmäinen omistaja. Vuonna 2006 valmistunut vene on saanut nimensä kelttiläisen rakkauden ja kauneuden jumalattaren mukaan.
– Branwyn on jotenkuten aika lähellä ruotsinkielistä sanaa brännvin. Sillä oli ehkä jotain tekemistä asian kanssa, Kurenmaa naurahtaa.
Miksi veneet nimetään?
Paavolan mukaan venettä ei ole pakko nimetä. Yhteensä veneesä voi nimen lisäksi olla jopa neljä eri tunnusta; rekisteritunnus, radiopuhelimen meri-VHF -tunnus, digitaalisen järjestelmän laivakohtainen radiotunnus, eli MMSI-tunnus ja kilpailuissa käytettävä purjetunnus.
– Kaikkein eniten varmasti käytetään veneen nimeä identifioimaan vene. Jos vaikka huudan Sakaria (Paavola) radiopuhelimeen, niin veneen nimen huutaminen on paljon helpompaa kuin rekisteritunnuksen, Jari Pakkanen kertoo.
Blomqvistin mukaan veneisiin myös kiintyy.
– Vaikka en olekaan tehnyt yhtä paljon kuin Ralf (Guldbrand), niin kyllä minäkin olen ruuvannut, lakkaillut sieltä täältä ja ehostellut venettä. Kun vietät melkein enemmän aikaa korjaillessa kuin vesillä, niin kyllä siihen kiintyy ja jotenkin luontaisesti haluaa antaa nimen, hän kertoo.
Veneiden nimillä pitkä historia
Alusten nimiä tunnetaan historiallisen aikakauden alusta lähtien.
Maailman vanhin tunnettu nimi, englanniksi käännetty Praise of the Two Lands, kuuluu egyptiläisalukselle, joka rakennettiin noin vuonna 2680 eaa.
Vanhimmat tunnetut veneet kantoivat jumalten, pyhimysten tai hallitsijoiden nimiä, sillä heidän voimiensa uskottiin siirtyvän nimen myötä alukseen.
Samasta syystä veneitä on nimetty myös rohkeiden sotilaiden tai vahvojen ja nopeiden eläinten mukaan.
Jumalten, pyhimysten ja hallitsijoiden uskottiin myös suojelevan nimikkoaluksiaan.
Naisten nimet verrattain uusia
Skandinavian alueella veneiden nimiä tunnetaan viikinkiajalta lähtien. Nimet olivat usein runollisia ja viittasivat aluksen muotoon ja ulkonäköön.
Keskiajalla paikkojen ja talojen nimet alkoivat yleistyä veneiden nimissä. Sotien myötä käyttöön tulivat esimerkiksi voittoon, vahvuuteen, sankareihin ja vapauteen liittyvät nimet.
Pyhimysten ja kristillisten nimien ohella muitakin henkilönimiä käytettiin. Ne kertoivat usein siitä, kuka veneen omisti tai keneltä se oli ostettu tai ryöstetty.
Naisten nimet alkoivat yleistyä aluksissa vasta 1700-luvun lopussa, ja 1800-luvulla ne syrjäyttivät miesten nimet.
Samaan aikaan käyttöön otettiin myös säähän, tuuleen ja taivaankanteen liittyviä nimiä.
3-tavuisuus ja a-loppuisuus
Tyypillisen uskomuksen mukaan veneen nimen kuuluu olla 3-tavuinen ja a-loppuinen naisen nimi. Uskomuksen alkuperää ei täysin tunneta.
Vene koetaan kuitenkin usein feminiiniseksi, minkä vuoksi sille annetaan naisen nimi.
Naisen nimen a-loppuisuus voi taas juontaa juurensa latinan kielen tavasta muokata miesten nimistä naisten nimiä (Julian > Juliana). Lisäksi naisten suomalaisten kalenterinimien tavallisin loppukirjain on a. 3-tavuisuutta sen sijaan on selitetty sanan hyvällä kantavuudella ja rytmikkyydellä.
Seremoniat ja nimen vaihto
Tuhansien vuosien ajan alusten vesillelaskun yhteydessä on pidetty jonkinlaisia seremonioita.
Varhaiset kreikkalaiset ovat käyttäneet uhrilahjana viiniä. Nykyisin veneen uutta nimeä voidaan juhlistaa esimerkiksi shampanjalla.
Vanhalle uskomukselle, että veneen nimen vaihtaminen tuo epäonnea, on useita mahdollisia selityksiä.
Jos aluksella oli yiluonnollisen olennon nimi, on nimen vaihtamisen voitu ajatella loukkaavan olentoa. Myös virkavalta on voinut levittää taikauskoa, sillä nimenvaihtoon on ennen liittynyt usein salakuljetusta tai merirosvoutta.
Jari Pakkanen Vaasan Merenkyntäjiltä arvelee, että taustalla voi olla myös uuteen veneeseen totuttelu.
– Kun kipparoi itselleen uutta venettä, niin vene on hieman outo ja sen kanssa voi helpommin sattua jotain. Siitä voi juontaa osittain taru, että uudesta nimestä johtuu huono onni.
Lähde: Johanna Hallberg, Suomalaisten veneiden nimet ja nimenantoperusteet, Turun yliopisto Pro gradu -tutkielma, 2013.
