Kittilän kultakaivoksen vuodon syy ei ole selvinnyt, eikä se välttämättä selviäkään koskaan varmasti.
– Meillä on siitä useamman asiantuntevan insinööritoimiston tekemät analyysit. Niissä on eroavaisuuksia. Syy menee loppujen lopuksi arvailuksi, sanoo kaivoksen ympäristöpäällikkö Pasi Kreivi kaivosyhtiö Agnico Eaglesta.
Kreivin mukaan todennäköisimmältä selitykseltä vaikuttaa, että rakennusajan töissä on sattunut "laatupoikkeama", joka on aiheuttanut reikiä altaan pohjaan asennettuun geomembraaniin. Geomembraani on kumibituminen eriste, joita käytetään maaperän ja pohjavesien suojaamiseen.
– Mutta tämäkin on sellainen spekulatiivinen ajatusmalli vauriomekanismista, Kreivi kuvailee.
Kaivosyhtiö toimittaa huomenna perjantaina ympäristöviranomaisille suunnitelman siitä, miten se aikoo korjata vuotavan altaansa Kittilän kultakaivoksella. Altaan pohjassa olevaa geomembraania ei yritetä korjata.
– Pääsuunnittelijan näkemys oli jo viime viikolla, että geomembraanin korjausyritys on käytännössä mahdoton toteuttaa. Se tarkoittaa, että käytännössä vuotoalue on suljettava maalla, Kreivi kertoo.
Vuotava allas korjataan ajamalla sinne rikastushiekkaa.
– Sitä ennen tehdään todennäköisesti moreenitäyttöä ja luiskan korjausta louheella, Kreivi kertoo.
Agnico Eagle antaa korjaussuunnitelmansa viranomaisille huomenna perjantaina.
– Viranomaiset antavat siitä lausunnon ensi viikolla ja alamme sitten korjaamaan, arvioi Kreivi aikataulua.
Vuodon syyn jääminen pimentoon ei vaikuta korjaustöihin, mutta se olisi ollut hyvä saada selville tulevaisuutta varten.
– Kun tulevaisuudessa rakennetaan ja suunnitellaan altaita, niin sillä on merkityksensä, Kreivi myöntää.
Kittilän kaivos on kamppaillut vuodon kanssa viikkoja. Vuotavan altaan vedenpintaa on saatu laskettua useilla metreillä ja se on enää vaaksan verran yli turvalliseksi arvioidun tason.
Johtaja Timo Jokelainen Lapin ely-keskuksesta kertoo, että altaan vuoto on hiljalleen hidastunut, kun vettä on vähennetty. Allas vuotaa enää 210 kuutiometriä tunnissa.
Veden johtamista kaivoksen ohi virtaavaan Seurujokeen on myös voitu vähentää. Keskiviikkona Seurujokeen johdettiin pintavalutuskentän kautta 109 kuutiometriä vettä tunnissa, kun enimmillään määrä oli yli viisinkertainen.
– Tilanne on asiassa laaditun suunnitelman mukainen, Jokelainen tiivistää.
Seurujoelle mahdollisesti aiheutuneista vahingoista ei ole Jokelaisen mukaan vielä tarkempaa tietoa.
– Käytännössä Seurujoen suolapitoisuus on noussut hetkellisesti ympäristöluvissa olevia raja-arvoja korkeammaksi. Sillä voi olla vaikutuksia ympäristöön muun muassa lohikalojen lisääntymiseen liittyen, Jokelainen sanoo.
Vuodon haitat rajoittuvat Jokelaisen mukaan todennäköisesti vain muutaman kilometrin alueelle, sillä vuotovesi laimenee nopeasti Seurujokeen. Jokelaisen mukaan vaikutusten ei myöskään uskota olevan pitkäaikaisia.
Joutuuko kaivosyhtiö korvaamaan aiheuttamansa vahingot, jos vuodon todetaan pilanneen ympäristöä?
– Se asia on osa tätä prosessia ja tulee selvitettäväksi. Yhtiön tulee toteuttaa seuranta ja ryhtyä tarvittaviin korvaustoimiin, Jokelainen sanoo.
HENRIPEKKA KALLIO/LÄNNEN MEDIA