Merenkurkun kiinteä maayhteys on sitkeä hanke.
E-P:n Maakuntaliiton toiminnanjohtaja Teuvo Lagerstedt ja piiri-insinööri Seppo Saari tekivät 1970 laajan puoltavan selvityksen asiasta. Sen pohjalta syntyi eduskunta-aloite, jota selvittämään liikenneministeriö asetti TVH:n työryhmän.
Ryhmä pyysi valtiovarainministeriöltä lausunnon, jonka se ministeri Mauno Koiviston allekirjoittamana sai.
Ohjeistuksena oli, että rakennuskustannukset tulee kattaa käyttömaksuilla, kuoletusaika saa olla 15 vuotta 8 %:n korolla. Jos tutkimuksen kustannukset uhkaavat nousta yli 25 tmk (n. 38 t€ v. 2023), tulee sitä supistaa. Turistiliikennettä ei hyötyjä arvioitaessa saa ottaa täysimääräisenä huomioon eikä konsulttiapua saa käyttää. Tulos oli ennalta selvä.
Keskustelu jatkui ja minäkin tulin siihen mukaan melko aktiivisesti vuosituhannen vaihteessa. Merenkurkun neuvosto, Vägverket Region Norr ja Tielaitos päättivät teettää hankkeesta uuden selvityksen kahdella insinööritoimistolla, joista toinen oli Vaasasta, toinen Uumajasta. Työ valmistui vuonna 2000. Se oli tunneli, silta ja pengertie -yhdistelmä. Selvitys oli perusteellisesti tehty ja otti huomioon merenkulun tarpeet ja mm. luontoarvot. Se päätyi tulokseen, että yhteys on teknisesti mahdollista toteuttaa. (Maaperätutkimukset oli tehty luotaamalla. Kustannuksista annettiin vain karkeita arvioita.)
Tätä selvitystä ei tietääkseni valtion hallinnossa virallisesti käsitelty, mutta kommentteja saatiin. Yhteys ei olisi kannattava yhteiskuntataloudellisesti, mitä se sitten tarkoittaneekaan. Olemassa olevan kysynnän tyydyttää lauttaliikenne.
Viime hallitusneuvotteluissa RKP sai hallitusohjelmaan kirjauksen Merenkurkun kiinteän maayhteyden selvittämisestä.
Tehtävä on annettu Väylävirastolle ja se on palkannut selvityskonsultiksi monikansallisen konsulttiyrityksen Suomen tytäryhtiön WSP Finlandin. Rahaa tutkimukseen on varattu 200 t€, josta konsulttisopimus vie 145 t€. Siitä 80 t€ on tekniseen selvityksen osuus ja loput 65 t€ tarve- ja kysyntäanalyyseihin.
Käsitykseni on, että jos todella on tahtoa hanke toteuttaa, vuonna 2000 tehty selvitys voitaisiin päivittää ja täydentää kunnollisilla pohjatutkimuksilla. Nykyiset kysyntä- ja tarvetiedot eivät kerro mitään. Selvittää tulisi, minkälaisia uusia mahdollisuuksia yhteys aikaansaisi ja mitä se vaikuttaisi koko keskisen Skandinavia infrastruktuuriin ja nykyisiin maantieteellisiin painopistesuhteisiin. Saattaisi olla, että tuloksista ei esimerkiksi Etelä-Suomessa erityisemmin tykättäisi.
Pelkään, että taas kerran ”selvitetään” tämä hanke hiljaiseksi ja toivotaan, että se pysyisikin sellaisena muutaman vuosikymmenen. Toivottavasti olen väärässä, mutta pessimisti ei pety.
Heikki Kouhi
kaupunkineuvos
Vaasa