Aikajana Syyrian sodassa.
2011
Arabikevään poliittinen myllerrys leviää Syyriaan. Protestiaalto presidentti Bashar al-Assadin itsevaltaista hallintoa vastaan puhkeaa maaliskuussa. Kansannousu muuttuu aseelliseksi yhteenotoksi. Assadin riveistä loikanneet upseerit muodostavat Vapaan Syyrian armeijan FSA:n taistelemaan Assadia vastaan.
2012
Konfliktin verisimmät taistelut käynnistyvät. Syyrian hallituksen sotilaat tekevät tuhoisia ilmaiskuja, ja hallituksen joukkoja epäillään sotarikoksista.
Heinäkuussa alkaa taistelu Syyrian suurimmasta kaupungista Alepposta. YK yrittää välittää rauhaa Syyriaan, mutta tulitaukoa ei noudateta. Islamistiset ryhmät voimistuvat.
2013
Libanonin shiialainen Hizbollah-järjestö lähettää taistelijoitaan presidentti al-Assadin tueksi.
Syyrian hallitusta syytetään kemiallisten aseiden käytöstä Damaskoksen esikaupungeissa.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoittaa hakevansa kongressilta valtuutusta sotatoimiin Syyriassa kemiallisten aseiden vuoksi.
Syyrian hallitus kuitenkin luovuttaa kemialliset aseensa Venäjän kehotuksesta kemiallisten aseiden kieltojärjestölle OPCW:lle ja välttää Yhdysvaltain sekaantumisen sotaan.
2014
Äärijärjestö Isis vahvistuu Irakissa ja Syyrian pohjoisosissa. Isis ottaa hallintaansa suuren osan maan öljyntuotannosta ja taistelee sekä hallitusta että muita kapinallisryhmiä vastaan.
Yhdysvallat aloittaa ilmaiskut Syyriassa Isisiä vastaan. Kobanen kaupungin hallinnasta käydään kiivaita taisteluita.
2015
Kurditaistelijat saavat Kobanen kaupungin hallintaansa Yhdysvaltojen ilmaiskujen avulla.
Isisin taistelijat valloittavat Palmyran kaupungin. Islamistinen kapinallisliittouma Jaish al-Fatah valtaa Idlibin maakunnan. Syyrian hallitus kärsii pahoja takaiskuja.
YK esittää elokuussa arvion, että Syyrian sodassa on kuollut yli 250?000 ihmistä.
Syyskuun lopulla Venäjä käynnistää ilmaiskut Syyriassa kapinallisten hallitsemille alueille.
2016
Venäjän sekaantuminen Syyrian sotaan helpottaa al-Assadin joukkojen tilannetta. Joukot ryhtyvät hyökkäykseen, ja alueelta pakenee kymmeniätuhansia ihmisiä Turkin rajalle.
Syksyllä tehdään useita ilmaiskuja, joissa kuolee siviilejä ja lapsia. Unicefin mukaan sodassa kuolee enemmän lapsia kuin minään muuna sodan vuonna.
Taistelu Itä-Alepposta jatkuu verisenä. Syyrian hallituksen joukot saavat Aleppon haltuunsa joulukuussa. Neljä vuotta kestänyt kapinallisvalta päättyy ja al-Assadin hallitus saa ison voiton.
YK:n turvallisuusneuvosto pitää hätäistunnon siviilien kuolemista Aleppossa. Saavutetaan päivän kestävä tulitauko.
2017
Pääkaupungissa Damaskoksessa ja sen liepeillä käydään poikkeuksellisen kiivaita taisteluja. Sota ei aiemmin ole juuri levinnyt pääkaupunkiin. Damaskoksessa tehdään useita isoja pommi-iskuja lyhyen ajan sisällä. Tekijöistä ei saada varmuutta.
Huhtikuussa tehdään kemiallinen isku Luoteis-Syyriassa. Lähes 90 ihmistä kuolee.
Yhdysvallat reagoi kolme päivää myöhemmin tekemällä ilmaiskun Syyrian armeijan tukikohtaan Homsin kaupungin lähellä.
2018
Turkki avaa tammikuussa uuden rintaman Syyrian sotaan. Nyt vaikutusvallasta Syyriassa kamppailevat lukuisat paikalliset ryhmittymät, Iran, Israel, Saudi-Arabia, Turkki sekä Venäjä ja Yhdysvallat.
Huhtikuussa Syyriassa tapahtuu uusi kemiallinen isku, joka tappaa kymmeniä ihmisiä. Yhdysvallat ja sen liittolaiset pohtivat sotilaallisia vastatoimia iskulle, jonka tekijänä ne pitävät Venäjän tukemaa al-Assadin hallintoa.
Venäjän YK-lähettiläs Vasili Nebenzja varoittaa, että länsimaiden ohjusisku Syyrian hallintoa vastaan voisi johtaa entistä laajempaan sotaan sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen suoraan yhteenottoon.
Lähteet: AFP, BBC, Unicef, YK