"Ilman Eparia olisi orpo olo" – Suo­si­tuin­ta luet­ta­vaa kau­pun­ki­leh­des­sä on Ruusut ja Risut -palsta

Riitta-Liisa Sikkilä toteaa, että Epari on "mieluisa lehti, jota ilman ei edes osaisi olla". – Kyllä olisi orpo olo, jos Eparia ei tulisi keskiviikkona, Sikkilä tunnustaa. Lehden hän lukee paperiversiona. Jos jostain syystä lehti ei kotiin tule, se käydään hakemassa lähimmästä jakotelineestä. – Hyvin se kyllä tulee postilaatikkoon, Sikkilä sanoo. Hän tutkii juttujen lisäksi kaikki tiedotukset, kauppajutut ja tapahtumat. – Kiinnostaa, mitä seudulla tapahtuu viikon aikana.

Maarit Paavola tapaa silmäillä Eparin ensin yleisesti läpi. Sitten hän lukee itseään kiinnostavat jutut. Suosikkina hänellä on Ruusut ja Risut -palsta. Eparinsa hän lukee ehdottomasti paperisena lehtenä. – Paikalliset jutut saavat aina kiitoksen. En anna Eparille risuja, Paavola sanoo.

Lotta Jokinen kertoo selailevansa vähän kaikkea Eparista. – Ruusut ja Risut tulee aina luettua. Kotiin tulee paperilehti, Jokinen sanoo. Hänestä Eparissa ei ole juuri parannettavaa. – Se on hyvä lehti.

Jani Kivistö kertoo lukevansa Eparista ainakin Risut ja Ruusut. – Lisäksi itselle mielenkiintoiset jutut ja tapahtumatiedot, Kivistö lisää. Eparin hän lukee paperisena versiona. – Ihan ok lehti, ei negatiivista sanottavaa.

Mika Pöntinen kertoo, että häntä kiinnostavat paikkakunnan uutiset, ilmoitukset ja tarjoukset. – Eparia tulee luettua paperisena versiona ja digitaalisena näköislehtenä, Pöntinen sanoo. Hän toivoisi lehteen vielä enemmän paikallisia uutisia ja juttuja. Pöntinen pitää hyvänä sitä, että Epari ilmestyy joulun pyhiä lukuun ottamatta säännöllisesti kerran viikossa. – Se on meidän oma kaupunkilehti. Sydämelliset onnittelut 100-vuotiaalle Eparille, Pöntinen toivottaa.