Seinäjoki tavoittelee kansallista kaupunkipuistoa, jonka muodostavat kaupunkialueen arvokkaat rakennetut kulttuuri- ja luonnonmaisemat sekä virkistysalueet.
Ehdotettuun noin 5900 hehtaarin alueeseen kuuluvat Törnävän ruukin alue ympäristöineen, Aalto-keskus, Törnävän sairaala-alue ja vanha lääninsairaala. Muita kohteita ovat Alajoen peltolakeuden maisemat, Paukanevan Natura-alue, Kyrkösjärvi, Seinäjoen oikaisu-uoma sekä laajat ulkoilu- ja viheralueet.
Ympäristöministeriö hyväksyy kaupunkipuistojen verkostoon vain kymmenkunta edellytykset täyttävää puistoa erilaisista kaupungeista. Tällä hetkellä Suomessa on kahdeksan kaupunkipuisto-statuksen saanutta kaupunkia. Seinäjoki poikkeaa muista statuksen saaneista kaupungeista sisämaan jokiympäristön ja nuoren historiansa vuoksi. Seinäjoen kaupunkipuisto on osa Ruokaprovinssia, sillä alueesta noin puolet on viljelykäytössä.
Kansallinen kaupunkipuisto on osa Seinäjoen strategiaa. Puistoa hyödynnetään matkailussa, opetuksessa ja tapahtumissa. Kaupunkipuisto tuo näkyvyyttä myös kansainvälisesti.
– Seinäjoen kansallinen kaupunkipuisto on myös yrittäjyyden ja aktiivisen kansalaistoiminnan puisto. Se on mahdollisuus uusille yrityksille, jotka hyödyntävät elämyksellistä ympäristöä. Valmistuneet liikuntareitit ja luontokohteet ovat osoitus kansalaistoiminnasta. Ne ovat syntyneet aktiivisten seurojen ja järjestöjen tuhansilla kökkätyötunneilla, sanoo kehittämisjohtaja Erkki Välimäki.
– Kaupunkipuisto on myös kunnianosoitus Kyrönjoen tulvansuojelutyölle. Yli kaksisataa vuotta kestäneet vesienjärjestelyt ovat vaikuttaneet merkittävästi kaupunkikehitykseen ja muotoilleet kaupungin ilmettä, Välimäki lisää.
Kaupunkipuiston hakemus on nähtävillä kaupungintalolla 18. joulukuuta saakka. Tavoitteena on saada kaupunkipuiston status Seinäjoelle ennen ensi kesän asuntomessuja.