Kuntakokousten ensimmäiset pöytäkirjat paljastavat, millaisten asioiden kanssa Seinäjoella painittiin sen itsenäistymisen alkuvuosina. KUVA: KRISTA LUOMA

Laskiaistiistaina 1868 pappi Salomon Hirvinen tarttuu kynään ja kastaa terän musteeseen. Hän kirjoittaa nimikirjoituksensa edessään lepäävän paperin alalaitaan.

Ollaan Östermyran tiluksiin kuuluvan Nygårdin talon tuvassa nykyisellä Itikanmäellä. Paikalla ovat kahdeksan vuotta seurakunnan sielunpaimenena toimineen 34-vuotiaan Hirvisen lisäksi joukko Seinäjoen isäntiä.