Kuntakokousten ensimmäiset pöytäkirjat paljastavat, millaisten asioiden kanssa Seinäjoella painittiin sen itsenäistymisen alkuvuosina. KUVA: KRISTA LUOMA
Laskiaistiistaina 1868 pappi Salomon Hirvinen tarttuu kynään ja kastaa terän musteeseen. Hän kirjoittaa nimikirjoituksensa edessään lepäävän paperin alalaitaan.
Ollaan Östermyran tiluksiin kuuluvan Nygårdin talon tuvassa nykyisellä Itikanmäellä. Paikalla ovat kahdeksan vuotta seurakunnan sielunpaimenena toimineen 34-vuotiaan Hirvisen lisäksi joukko Seinäjoen isäntiä.
Haluatko jatkaa lukemista?
Tilaa I-P Digi 1. kk vain 9,90 €
Rajaton lukuoikeus verkkosivuilla ja sovelluksessa
Näköislehdet ja arkisto
Galleriat, videot ja live-lähetykset
Podcastit, pelit ja koulutukset
Päivittäiset uutiset sähköpostiisi
Tilaajaedut