Seinäjoesta tuli kunta 150 vuotta sitten. Muutaman tuhannen asukkaan pitäjästä on kasvanut 62 000 ihmisen kotikaupunki.
Virallinen merkkipäivä on 30. heinäkuuta, jolloin ensimmäisessä kuntakokouksessa 25. helmikuuta päätetyt asiat saivat lainvoiman: Seinäjoen kylä erosi emäpitäjä Ilmajoesta ja uuteen kuntaan valittiin nykyisen maakuntakeskuksen ensimmäinen kunnallislautakunta.
Myös Nurmo ja Peräseinäjoki itsenäistyivät vuonna 1868. Ylistaro oli itsenäistynyt jo kolme vuotta aiemmin. Peräseinäjoesta tuli osa Seinäjokea vuonna 2005. Nurmo ja Ylistaro yhdistyivät Seinäjokeen neljä vuotta myöhemmin.
Vanhat pitäjät eivät enää ole hallinnollisia toimijoita, mutta Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseon johtaja Susanna Tyrväinen muistuttaa, etteivät ne ole kotiseutuina hävinneet minnekään.
– Seinäjokelaiset tuntevat olevansa seinäjokelaisia ja nurmolaiset nurmolaisia. Alueiden identiteetit jatkavat olemistaan. Asumme uudessa Seinäjoessa, mutta kaupunki on kuitenkin oman alueellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja hallinnollisen historiansa tulosta.
Kaupunki Seinäjoesta tuli vuonna 1960. Parin vuoden kuluttua olevaa kaupungistumisen 60-vuotisjuhlia vietetään näyttävämmin kuin kunnallistumisen 150-vuotisjuhlavuotta. Itsenäiseksi kunnaksi erkanemista kunnioitetaan virallisesti Seinäjoki 150 vuotta -tapahtumassa 11. lokakuuta.
Maakuntamuseo seuraa Seinäjoen itsenäistymiseen ja itsenäisyyden aikaan liittyviä tapahtumia Facebook-sarjassa Seinäjoki 150 vuotta. Siinä kerrotaan myös vuoden 1918 tapahtumista ja Mannerheimin päämajasta Seinäjoella.
Kaupunki haastaa kaikki seinäjokelaiset juhlistamaan kunnan merkkivuotta omatoimisesti. Juhlinta voi tapahtua perheen parissa, koulussa tai työpaikalla. Se voi olla menneen muistelua, nykypäivän tallentamista tai viesti tulevaisuuteen. Oman muiston, arkipäivän kokemuksen tai juhlahetken voi jakaa esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tunnuksella #Seinäjoki150.
Teksti:
Virpi Kupiainen-Ämmälä
Lue koko juttu Eparista 9.5.2018.
