Seinäjoen kaupungin laatimassa Kylien ja kaupunginosien kehittämisohjelmassa 2021-2030 todetaan, että kaupungin tavoitteena on vahvistaa maaseutualueitaan yhtenä Suomen elinvoimaisimmista maaseutualueista.
Ylistaro lukuisine kylineen on juuri tällainen ohjelman tarkoittama alue, joka tarjoaa asumisen vaihtoehtoja ja jolla houkutellaan uusia, ydinkeskustaa ja tiheitä asukaskeskittymiä karttavia muuttajia.
Kehittämisohjelmassa tunnustetaankin, että Ylistaron keskusta ja sen läheinen jokivarsi muodostavat kaupungin vetovoimaisen kasvualueen. Maaseutualueet tukevat kaupunkia sen brändätessä itseään ruokamaakunnan keskuksena ja ruokapääkaupunkina.
Elävä maaseutu ei rakennu pelkästä lakeusmaisemasta viljavine peltoineen. Se tarvitsee asukkaansa ja säilyäkseen se vaatii riittävän väestöpohjan. Kehittämisohjelmassa todetaankin, että kaupungilla on suuri vastuu elinvoiman turvaamisesta ja palvelutason säilyttämisen tunnustetaan vahvistavan sitä.
Nyt Seinäjoen kaupunki kuitenkin suunnittelee ratkaisevasti heikentävänsä Ylistaron elinvoimaa murentamalla sen kouluverkon ja lakkauttamalla lukion.
Kaupungin johto perustelee suunnitelmiaan laskusuuntaisilla oppilasmääräennusteilla. Ne lasketaan kuitenkin tämänhetkisen väestömäärän ja -rakenteen mukaan, eivätkä ne huomioi muuttoliikettä.
Tilastokeskus arvioi vuoteen 2045 ulottuvassa ennusteessaan Seinäjoen asukasluvun jatkavan vuosittaista kasvuaan, jota myös kaupunki luonnollisesti voimakkaasti havittelee. Tästä kasvusta voi osan ennustaa ohjautuvan Ylistaroon, sillä se on todistetusti kysytty asuinalue.
Etelä-Pohjanmaan liiton yhteyspäällikkö Miika Laurila on todennut, että ”maaseutu suurten kaupunkien ulkopuolella ei ole kivireki, jota pitää vetää, vaan siellä on hurjasti kasvupotentiaalia” (Ilkka-Pohjalainen 13.1.2026).
Kaupungin johdon tahtotila ratkaisee siis hyvin pitkälle sen, mihin lapsiperheet asettuvat ja rakentavat elämänsä. Perheiden päätöksiin vaikuttavat oleellisesti työpaikkojen, niin perheen aikuisten kuin lasten ja nuorten työpaikan, koulun, sijainti. Koulunkäynti ei ole lasten ja nuorten harrastus, se on velvollisuus yhteiskunnan tulevaisuuden takaamiseksi.
Lukion lakkautuksen oikeutuksena käytetään Kirja-Matin alakoulun juuri valmistunutta kuntokartoitusta, jonka mukaan koulu vaatisi noin kolmen miljoonan euron remontin. Tätä summaa kaupunki ei halua investoida Ylistaroon, vaan esittää Kirja-Matin koulun noin 150 oppilaan siirtämistä yläkoululle lukiolaisilta vapautuneisiin tiloihin, kahdelle muulle alakoululle sekä tilojen riittämättömyyden vuoksi koulun pihaan rakennettaviin vuokramoduuleihin.
Lukion lakkautuksen toisena perusteena käytetään Ylistaron lukion suurempia oppilasta kohden laskettuja kustannuksia kantakaupungin lukioon verrattuna.
Säästöjen suuruusluokka on hyvin kyseenalainen ja kerrannaisvaikutusten arviointi kustannuksineen mahdotonta. Henkilöstöä ei irtisanota, koulurakennus säilyy paikallaan ja lukiolaiset siirtyvät mahdollisesti Seinäjoen lukioon muodostuen jälleen kustannuseräksi kaupungille.
Kirja-Matin alakoulun remontoimatta jättäminen on siten arvovalinta. Se on niin ylistarolaisten perheiden kuin koko Ylistaron kannalta tarkasteltuna moraalisesti kestämätön päätös.
Meidän ylistarolaisten maataloustuottajien vaatimuksemme on, että Seinäjoen kaupunki säilyttää lukiokoulutuksen Ylistarossa ja sitoutuu kehittämään alueemme elinvoimaa tuleville sukupolville.