Seinäjoen kaupunki ei ole luopumassa subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta. Asiaa koskeva valtuustoaloite on maanantaina kaupunginhallituksen listalla, ja päätösesityksenä on epääminen.
Marraskuussa tehdyn valtuustoaloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli Henna Rantasaari (vihr.). Aloitteen mukaan subjektiivinen kokopäiväinen hoito-oikeus pitää kuulua kaikille perheen taustasta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta.
Seinäjoen kaupunki on vuodesta 2016 rajannut subjektiivista päivähoito-oikeutta 20 tuntiin viikossa, mikäli toinen vanhemmista on kotona. Aloitteen mukaan rajaus ei ole tuonut oletettuja kustannussäästöjä valtakunnallisesti eikä paikallisesti. Rajaus on myös vaikeuttanut esimerkiksi työttömien elämää ja asettanut perheet eriarvoiseen asemaan. Tarve säännölliseen päivähoitoon korostuu erityisesti ongelmaperheissä, ja sillä tavalla kyse on lastensuojelun ennalta ehkäisevästä tukitoimesta.
Kaupungin mukaan rajaus ei ole juuri tuonut muutoksia käytäntöihin Seinäjoella. Kaupungissa on pitkään noudatettu periaatetta, joka takaa kaikille hakijoille riittävän määrän varhaiskasvatusta.
Jos tarvetta päivähoitoon on ollut enemmän, asia on hoidettu yksilökohtaisesti ilman erityistä byrokratiaa tai leimaamista ongelmaperheeksi. Kaupunki on kehittänyt myös varhaiskasvatuksen maksuttomia avoimia palveluja, joiden piirissä on noin 300 lasta.
Kaupungin mukaan kaikille tarjottava varhaiskasvatuspalvelu ilman palveluohjausta merkitsisi sitä, että palvelua olisi järjestettävä välittömästi yli sadalle lapselle. Samalla olisi purettava maksuton avoin palvelujärjestelmä. Se tarkoittaisi vähintään 8-ryhmäisen päiväkodin investointia ja siihen liittyviä 1,2–1,4 miljoonan euron toimintamenoja.
