Keskustelu Seinäjoen uudesta uimahallista on saanut tuoretta vettä myllyyn.
Kaupungin asemakaavapäällikkö Veli-Matti Prinkkilä esitteli ydinkeskustan yrittäjien aamukahveilla luonnostelman, joka yhdistäisi uimahallia ja kylpylämäisiä elementtejä. Sen sijoituspaikka olisi uudella asemalla osittain vanhaan miljööseen nojaten.
Oopeaa-arkkitehtitoimiston kuvissa tulevan uimahallin sisäänkäynti voisi olla uuden asema-aukion puolella, vanhan matkakeskuksen ovien kohdalla.
– Se voisi olla luontevin kulkusuunta, kun ajattelee, miten altaat ja muut tilat sijoittuisivat siitä eteenpäin, Veli-Matti Prinkkilä sanoo.
Suunnitelmassa vanha asemarakennus toimisi osana uutta uimahallia. Entisestä asemahallista olisi sisäänkäynnit pukuhuoneisiin ja aseman vanhalla pääkäytävällä sijaitsisi pienempiä lämpö- ja kylmäaltaita. Lopputulos voisi olla eräänlainen uimahallin ja kylpylän yhdistelmä.
– Vanhan aseman aukio olisi sitten se paikka, johon tulisivat uima-altaat. Pääallas olisi 50 metrin mittainen, Prinkkilä selvittää.
Hänen mukaansa tämänkaltainen altaiden sijoittelu oli yksi niistä oivalluksista, joka sai suunnittelijat innostumaan.
– Sen ansiosta altaita ei tarvitsisi rakentaa raiteiden viereen. Se voisi olla rakennusteknisesti hyvä vaihtoehto.
Painava perustelu
Vanhan matkakeskuksen säilyttäminen olisi arvokas teko jo itsessään, ja sen nivominen osaksi uutta uimahallia olisi persoonallinen ratkaisu. Taustalla vaikuttaa myös kolmas painava seikka.
– Matkakeskuksen tiloissa on edelleen monia käytössä olevia teknisiä laitteita. Niiden siirtäminen tulisi maksamaan miljoonia euroja. Olisi monella tapaa hyvä, jos matkakeskus voitaisiin säilyttää nykyisellä paikallaan.
Aikataulullisesti uuden uimahallin valmistuminen voisi sijoittua noin vuosiin 2030–31, jos se rakennettaisiin aseman alueelle.
– Tehtävää ja pohdittavaa on paljon, mutta jos tähän päädyttäisiin, viiden vuoden aikaikkuna voisi olla hyvinkin mahdollinen.
Prinkkilä korostaa, että uimahallin sijoittaminen asemalle on vain yksi mahdollinen tulevaisuus.
Sijaintivaihtoehtoja selvitetään ja vertaillaan vielä viranhaltijoiden toimesta, minkä jälkeen lopullisen päätöksen tekevät kaupungin luottamushenkilöt.
– Totta kai tässä asemavaihtoehdossa olisi vielä monta jos-sanaa, liittyen muun muassa kaavoitukseen ja aseman toisen vaiheen yleiseen rakentumiseen.
Pysäköintitalo
olisi tarpeen
Prinkkilän mukaan nyt esiteltyjen luonnosten tavoitteena oli saada tietoa kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä kysymyksistä, ei niinkään uimahallin sijoittamisvaihtoehdoista.
– Uimahalli oli kuitenkin mukana yhtenä tarkasteltavana toimintona, koska se julkisena investointina voisi synnyttää synergiaa myös yksityisen puolen investointien kanssa.
Aseman uimahallille autolla kulkeminen olisi todennäköisesti oma haasteensa. Prinkkilän mukaan se vaatisi käytännössä pysäköintitalon, joka palvelisi samalla esimerkiksi hotellia, asumista ja päivittäistavarakauppaa.
– Seinäjokisille pysäköintitalo saattaa olla vielä vähän vieras asia, mutta eiköhän siihenkin opittaisi. Ylipäätään tätäkin kulkemista on mietittävä liittyen asemanseudun muuhun tulevaan liikennöintiin.
Prinkkilä arvioi, että nykyisenkin uimahallin pysäköinti on jossain määrin haasteellista.
Se ilmiselvä
vaihtoehto
Nykyisen Uimahalli-Urheilutalon paikka on ilmiselvä toinen vaihtoehto Seinäjoen uudelle uimakeskukselle.
Prinkkilä pitää kuitenkin aseman uimahallia ainutlaatuisena ratkaisuna, joka palvelisi monin tavoin myös kestävän kehityksen ajatusta.
– Tavallista syntyy maailmaan koko ajan, uniikkia harvemmin. Jos tehdään pitkäaikainen ratkaisu, miksei tehtäisi samalla jotain Suomen oloissa ainutlaatuista.
Prinkkilä viittaa Uumajaan, missä Seinäjoen kaupungin työryhmä kävi viime talvena tutustumassa paikalliseen uimakeskukseen. Ydinkeskustaan sijoitettu uimahalli on suosittu ja tavoittaa Uumajan asukkaat hyvin.
– Olin itse siellä perheen kanssa jo muutama vuosi sitten, paljon ennen kuin koko tätä keskustelua oli Seinäjoella aloitettukaan. Uumajassa on aivan kaupungin sydämessä uimahallin ja kylpylän yhdistelmä, joka on erittäin viihtyisä. Jopa niin viihtyisä, että mietin jossain kohtaa, koska täältä pääsee pois. Lapset taisivat uida kuusi tuntia yhteen soittoon, Prinkkilä muistelee.
Paikan päällä oli myös kahvila-ravintola, missä perhe saattoi syödä välillä ja jatkaa uimista.
– Se oli lasten kanssa kätevää. Vastaavanlainen kahvila voisi sijaita entisen Matkahuollon tiloissa asema-aukion reunalla.
Kaupunkisuunnittelun näkökulmasta Prinkkilä pitäisi uimahallin viemistä asemalle hyvänä liikkeenä.
– Kun rakennetaan toimivaa kaupunkia, tietty tiiveys on tarpeen. Palveluita ja toimintoja on hyvä keskittää kävelyetäisyydelle toisistaan niin, että kaupunkikeskusta pysyy elävänä ja toiminnallisena.
