Salla Saarinen istuu Toimintojentalon sohvalla maittavan lounaan jälkeen. Menossa on Saarisen viimeinen päivä Toimarilla, missä hän on ollut kolmen kuukauden työelämäjaksolla tutustumassa työvalmentajan ammattiin.
Saarisen haaveena on alanvaihto, ja jakso Toimarilla on vain vahvistanut ajatusta. Saarinen jopa kuvailee Kasperin sydämessä viettämäänsä aikaa lottovoitoksi.
– Olen nähnyt, mitä tämä talo tekee ihmiselle. Tämä on oppimisen, mutta myös voimaantumisen ja eheytymisen paikka, Saarinen kuvailee.
Hänen mukaansa Toimarilla tehdään kovasti töitä, mutta siinä samalla myös kohdataan ihmisiä.
– Olen saanut omaan reppuun paljon tietoa ja taitoa, ja sen lisäksi hyvää mieltä ihan joka päivä. Täällä on tuupattu eteenpäin. Tuntuu, että tästä on hyvä ottaa seuraava steppi eteenpäin kohti työvalmentajan tutkintoa.
Toimintojentalolla on viisi vakituista työvalmentajaa, joiden vetämä työhönvalmennus tuottaa palveluja talon asiakkaille. Samalla sitä kautta koulutetaan tekijöitä eri aloille, kuten ravintolatyöhön ja kiinteistöpalveluihin.
– Tekijät pääsevät osaksi yhteisöä ja samalla tekemään merkityksellistä työtä. Talon asiakkaat eivät yleensä tiedä, että palveluja pyöritetään työhönvalmennuksella, kertoo Toimintojentalon valmennuspäällikkö Tuomo Kallio.
Toimari on Kallion mukaan vahvasti kiinni nykyhetkessä, varsinkin nyt, kun työllistyminen ja kotouttaminen siirtyvät kaupungille.
– Kaupungin vastuulla ovat myös hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Myös ne ovat Toimarilla keskeisiä teemoja, Kallio lisää.
Toimarin työhönvalmentautujista useat siirtyvät talolta aikanaan avoimille työmarkkinoille tai opiskelemaan.
– Kunnan näkökulmasta kumpikin vaihtoehto on hyvä.
Tuomo Kallio on ollut Toimintojentalossa nyt reilun vuoden. Hän siirtyi tehtäväänsä kulttuurikeskus Louhimon riveistä.
Kallion mielestä varsinkin aamut ovat Toimarilla maagisia hetkiä.
– Se, kun talo herää tohinalla uuteen päivään, ja oven taa kerääntyy asiakkaita jonoksi asti. Se on konkreettinen esimerkki siitä, että ollaan tärkeän yhteisen asian äärellä, Kallio kuvailee.
Hän on ihastellut myös sitä, kuinka omavarainen Toimintojentalo on.
– Kaikki tehdään itse ja hyvän mielen kautta. Se on vaikuttavaa. Kuten sanonta kuuluu: Fiilistä ei voi tehdä yksin, se tehdään yhdessä.
Toimintojentalon toiminnanjohtaja Kaija Kuusisto on ollut talossa 15 vuotta. Kuusisto sanoo huomanneensa, kuinka viime vuosina yksinäisyys on korostunut kaikenikäisillä suomalaisilla.
– Siihen huutoon täällä vastataan joka päivä. Moni meidän toiminnoista keskittyy nimenomaan yksinäisyyden vähentämiseen. Mielikuva talosta kohtaamispaikkana on vahvistunut vuodesta toiseen. Toimarilla on tilaa ihan kaikille.
Kuusisto mainitsee Toimarin toiminnasta hyvänä esimerkkinä lähellä sijaitsevan Kotokammarin, jossa edesautetaan ikäihmisten kotona asumista.
– Siellä asiakkaiden turvallisuudentunnetta tuetaan muun muassa yhteisöruokailuilla.
Hyvän olon kerho puolestaan on esimerkki ryhmätoiminnoista, joilla tuetaan kaikenikäisten ryhmäytymistä harrastamisen kautta.
– Toimarin tapahtumat ja tilaisuudet tehdään sillä ajatuksella, että ne vahvistavat yhteisöllisyyttä. Täällä kaikilla on tasavertainen osallistumisen mahdollisuus.
Toimintojentalon konsepti kiinnostaa muitakin kuntia
Kun edellä sanottua pohtii, herää kysymys, miksei Toimintojentalon konseptia monisteta ympäri Suomen?
– Se on hyvä kysymys, varmaan niin pitäisi tehdä. Toimari on kyllä lajissaan aikamoinen helmi. Tietääkseni missään muualla ei ole juuri tällaista paikkaa, Kuusisto pohtii.
Hänen mukaansa valtakunnallista mielenkiintoa onkin osoitettu.
– Viimeisimpinä kiinnostusta ovat osoittaneet Vaasan ja Vantaan kaupunkien delegaatiot.
Mielenkiintoa on herättänyt esimerkiksi Toimintojentalon yhteishallinto Seinäjoen kaupungin ja Toimintojentaloyhdistys ry:n kesken.
– Täällä ollaan koko ajan vuorovaikutuksessa oikeiden asiakkaiden kanssa. Kynnys asioida talossa on matala ja yhteisöllisyys vahvaa. Sellainen toimintamalli kiinnostaa monia kuntia, Kaija Kuusisto sanoo.
Toimintojentalo
Toimintojentalo on toiminut Kasperissa vuodesta 1998 lähtien.
Vuonna 2024 Toimintojentalolla järjestettiin yhteensä 1008 eri tapahtumaa.
Toimintojentalossa oli viime vuonna kaikkiaan 101 000 kävijää.
Toimarilla on 22 vakituista työntekijää.
Talossa pyörii mm. lounaskahvila, kirppari, digineuvonta, keittiö, kiinteistöhuolto ja puhtaanapito.
Vuosittain talossa työskentelee noin sata työhön valmentautujaa, joista yhtä aikaa noin 40.
Juhannusjuhla 18.6.
Keskiviikkona 18.6. kello 12–15 Toimintojentalolla on juhannusjuhla. Se järjestetään yhdessä Työlakeuden kanssa.
Tapahtumassa on muun muassa karaoke, suosikkilevyjä soittava DJ sekä trubaduuri.
Seinäjoen Museot vetää vanhan ajan pihaleikkejä. Myynnissä on muun muassa makkaraa ja makeaa.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Toimintojentalolla on kesäkuussa voinut törmätä heti saliin käveltyään kahteen reippaaseen junior-digiagenttiin. Daniel Keto Alavuden yläkoulusta ja ja Julius Korpi Nurmon yläasteelta, kumpikin 15, ovat kesätöissä hyvinvointialueen leivissä. Toimipisteenä on joitakin päiviä ollut myös Toimintojentalo.
Poikien työ on opastaa ihmisiä käyttämään OmaEP:n puhelinsovellusta. Sen avulla jokainen voi hoitaa omat sosiaali- ja terveyspalvelunsa mobiilisti.
Työpöydän ääreen kerääntyy enimmäkseen ikäihmisiä, joita pojat kuvailevat mukaviksi ja helpoiksi asiakkaiksi.
– Moni on oppinut paljon uutta. On ollut tyytyväisiä asiakkaita, Keto ja Korpi kertovat.
Toimintojentalo on pojista kiva ja rento työympäristö.
– On hyvä, kun on tällaisia paikkoja Seinäjoella. Täällä on myös tosi mukava henkilökunta, pojat sanovat.
Toimari oli kummallekin nuorelle ennestään tuttu.
– Mun paapan 70-vuotisjuhlat pidettiin täällä. Silloin olin täällä ekan kerran, Julius Korpi sanoo.
– Mun isä on ollut kaupungilla töissä, niin se käy täällä usein, Daniel Keto sanoo.
Se, että hyvinvointialueen digiagentit jalkautuvat Toimarille, on yksi esimerkki siitä, kuinka talo toimii alustana erilaisille palveluille.
Pojille kesätyö järjestyi Hyvinvoiva Etelä-Pohjanmaa -hankkeen kautta.
– Tää on kiva kesätyö. Tämä on vähän niin kuin toimistohommaa ja tässä voi auttaa ihmisiä.
