Kouluruoasta puhutaan aina ja joka paikassa, ja siihen on varmasti hyvä syy.
Kouluruoan laadussa on parannettavaa. Minun mielestäni kouluissa tulee tarjota monipuolinen koululounas, jossa oppilailla on oikeus valita omasta mielestä mieluisa ruoka eli liha- tai kasvisvaihtoehto.
Miksi pitäisi olla molempia tarjolla? Se antaa ja arvostaa oppilaiden valinnan vapautta ja opettaa meille sen, että kenellekään ei tuputeta vain yhtä vaihtoehtoa.
Kun kasvisruokaa on tarjolla pääruokana, ei ole toista vaihtoehtoa. Mutta sitten kun on liharuokaa pääruokana, niin on joka kerta tarjolla kasvisvaihtoehto.
Jos aina olisi molempia vaihtoehtoja, oppilas voisi itse valita kumpaa ottaa. Tämä on tasa-arvoisuutta ja oikeudenmukaisuutta nuoria kohtaan.
THL:n tutkimuksen (2025) mukaan vain 51 prosenttia koululaisista syö päivittäin kouluruokaa, mikä on todella vähän!
Haluan turvata nuorten hyvinvointia, sillä en halua, että nuoret jättävät kouluruoan syömättä ja korvaavat sen omilla eväillä tai herkuilla, joka ei varmana ole terveellistä.
Jos oppilas ei syö päivän ainoaa pääruokaa, niin hänelle voi tulla energian ja ravinnon puutetta ja muuta, esimerkiksi pahoinvointia tai keskittymishäiriötä, jne. Lihassa on paljon ravintoaineita, ja se on kasvavalle nuorelle tärkeää.
Joku voi ajatella, että kahden ruokavaihtoehdon tarjoaminen maksaisi liikaa. Minusta nuorten hyvinvoinnista ei kuitenkaan pitäisi säästää tavalla, joka voi vähentää kouluruoan syömistä. Lisäksi kasvisruokaa ja liharuokaa voitaisiin suunnitella niin, että molemmissa hyödynnetään mahdollisimman paljon kotimaista ruokaa.
Nuorissa on tulevaisuus, siksi päättäjien kannattaa kuunnella nuoria. Olen kuullut monien nuorten keskustelevan siitä, millaista kouluruoka on ja miksi sitä kannattaa parantaa.
Nuoria pitäisi kuunnella silloin, kun päätetään asioista, jotka vaikuttavat suoraan heidän arkeensa. Kouluruoka on yksi tällainen asia. Jos monet nuoret kokevat, että kouluruoassa on parannettavaa, niin heidän mielipiteitään ei pitäisi sivuuttaa.
Ruokakolmio, siis ravitsemussuositukset, on tehty Helsingissä. Uskon, että Helsingissä ei taida olla lähiruokaa saatavilla. Seinäjoella on eri asia, koska Seinäjoella on sitä lähiruokaa.
Seinäjoen kouluruokailun tavoitteena pitäisi olla se, että mahdollisimman moni oppilas syö koulussa hyvän ja ravitsevan lounaan. Siksi kouluissa pitäisi tarjota päivittäin sekä liha- että kasvisvaihtoehto.
Oppilaille pitää antaa mahdollisuus valita, eikä heidän pitäisi joutua jättämään kouluruokaa väliin vain siksi, ettei päivän ainoa vaihtoehto sovi heille.