Seinäjoen Keskustorin parkkiluolaa möyhineen kaivurin kauha osui jo helmikuun alussa Vaasan talon nurkilla luulöytöön, joka varmistui hiilen isotooppien puoliintumiseen perustuvan radiohiilitutkimuksen perusteella esi-ihmisen reisiluuksi.
Tutkimuksista vastaavan Helsingin yliopiston arkeologian laitoksen dosentin, Ilkka Raaputtajan mukaan tarkka ikäarvio saapuu vasta kesäkuukausina, sillä luuytimestä eroteltu dna on analysoitavana Englannissa Trentin yliopistossa, jossa sijaitsee tällä hetken alan paras laboratorio esihistoriallisten luulöydösten ikäkartoitukseen.
Reisiluusta tekee ainutlaatuisen moni asia. Dosentti Raaputtajan valistuneen arvion mukaan löydös kielii tismalleen neandertalinihmisen (Homo neanderthalensis) ruumiinrakenteesta. Kuten rotevan ja lihaksikkaan neandertalin, myös Seinäjoen kaivauksissa esiin tulleen luuaineksen tiheys viittaa saman Homo-suvun eteläpohjalaiseen kantaisään.
– Neandertalinihmisen ja nykyihmisen geenit sulautuivat vuosituhansien kuluessa joissain määrin toisiinsa. Seinäjoelta löydetty poikkeuksellisen kookas reisiluu viestii siitä, että meillä voi olla käsissämme täysin uusi ihmisrotu, niin sanottu missing link (puuttuva palanen) ihmisen sukupuusta.
Mikäli alkuihminen osoittautuu hybridiksi, se on ollut sekoitus kookkaasta Homo spiens sapiensista ja voimakkaasta neanderthalista.
– Ehkä tämä kertoo eteläpohjalaisten perinteisestä viehtymyksestä lihasvoimaa vaativiin kamppailulajeihin, kuten painiin, Raaputtaja analysoi.
Tiedemaailmaa kohahduttanut megauutinen vaikuttaa myös Karijoen kiistellyn Susiluolan jäissä olleisiin tutkimuksiin.
Kansainvälisen Arkeologien yhdistyksen irlantilainen puheenjohtaja Steven Harriso n kerää jo tutkimusryhmää ja rahoittajia Susiluolan mysteerin selvittämiseksi.
Mikäli esihistoriallinen aarre paljastuu noin 28 000 vuotta sitten maapallolta mystisesti kadonneen neandertalinihmisen reisiluuksi, on mahdollista, että Karijoella arviolta 100 000 vuotta sitten asuneiden metsästäjä-keräilijöiden yhteiskunta on levinnyt oletettua laajemmalti.
Historialliseksi ihmisfossiilin tekee myös sen löytöpaikka, sillä toistaiseksi pohjoisin paikka homo neanderthaliksen levinnäisyydestä on kyetty paikantamaan Pohjois-Saksaan.
Luun ja mahdollisten lisälöydösten tutkimista pyritään kiirehtimään, sillä Kansallismuseossa avautuu 1.4. näyttely, joka kertoo Suomen esihistoriasta. Näyttely on laajin ja kattavin esitys suomalaisten alkuperästä ja elämästä kivikaudelta rautakauden lopulle.
Mikäli tutkimustuloksille saadaan vahvistus hyvissä ajoin, muuttaa se täysin myös tänään avautuvan näyttelyn käsikirjoitusta.
– Tällä hetkellä näyttelyssä on esillä Museoviraston arkeologisista kokoelmista noin 750 esinettä. Maailman vanhin kalastusverkko, merovingiaikainen suohauta, rautakauden miekat, eläinaiheiset esineet ja hopea-aarteet sekä muut maalöydöt kertovat fyysisinä objekteina tarinaa siitä, miten pohjoisissa oloissa toimittiin ja selviydyttiin, Kansallismuseosta kerrotaan.
Seinäjoen kantasukuja pyydetään dna-testeihin Apila-kirjastoon
Seinäjoen kaivannot ovat herättäneet niin laajaa kansainvälistä huomiota, että 15 tiedeakatemian johtajista koostuva tiedejärjestö Interacademy Council (IAC) ryhtyi rahoittamaan esihistoriallisen löydön dna-tutkimuksia.
Ensisijaisena tarkoituksena on selvittää onko kyseessä puhtaasti neandertilainen homo-suvun jäsen vai löytyykö ihmissuvun historiasta niin sanottu puuttuva palanen, joka voisi todistaa esimerkiksi täkäläisten pohjalaisheimojen risteytyneen vuosisatojen aikana luolamiesten kanssa.
Tiedejärjestön valtuuttamat THL:n laborantit ovat koko lauantaipäivän 1.4. kello 9-15 Apila-kirjaston infopisteessä ottamassa näytteitä. Erityisesti seinäjokelaisia ja lähialueiden kantasukujen jälkeläisiä pyydetään saapumaan testiin empiirisen todistusaineiston keräämiseksi. Kaikille näytteen antaneille luovutetun kahvilipun lisäksi ihmisillä on mahdollisuus ikuistaa sukunsa nimi historian kirjoihin.
Ihmisen evoluuttisen anatomian esihistoriallisia jäänteitä ovat muun muassa häntäluu ja silmien vilkkuluomen jäte (kansankielellä rääppä). Tuoreimpien tutkimusmenetelmien mukaan tarkin dna-näyte saadaan nielun sijaan juuri silmäkulmasta, joten näytettä varten ei kannata suorittaa kovin kattavia aamupesuja ainakaan kasvoalueille.
Jo aiemmin viime vuonna Isonkyrön Levänluhdan vesikalmistoon upotettujen vainajien luista saatiin vihdoin saatu tutkittavaksi käyttökelpoista dna:ta, joka on peräisin vainajien hampaista. Se on analysoitu tanskalaisessa tutkimuslaboratoriossa, mutta varsinaiset päätelmät vainajien alkuperästä voidaan tehdä vasta, kun dna-vertailut muihin väestöihin esimerkiksi Suomen lähialueilta saadaan päätökseen.
Tutkimustuloksista odotetaan luottavaisena uutta lukua myös eteläpohjalaiseen kulttuuriperimään sopivasti satavuotiaan tasavallan juhlavuonna. Jopa tasavallan presidentti innostui twiittaamaan aiheesta hästägeillä #missinglink #pohjalaiset
ASMO LINNALEIRI
