Seinäjoen keskustan kesken jääneet rakennusprojektit ovat rumentaneet kaupunkikuvaa jo useiden vuosien ajan. Todennäköisesti monttujen kanssa eletään vielä pitkään.
Osa rakentamattomista tonteista on Raimo Sarajärven konkurssiin haettujen yritysten kerrostalotontteja.
Kuin seinään on tyssännyt maisemallisesti ehkä keskeisin työmaa, eli entisen Halpahallin tontti Ruukintien varrella.
– Kyllä tämä on kaupunkiympäristön kannalta ikävä näkymä, Seinäjoen ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kari Homi toteaa.
Iso kipupiste on myös vuodesta 2020 lähtien syvällä montulla maannut entisen Lehtisen kaupan tontti Valtionkadun kohdalla.
– Se on yhtä lailla murheellista katsottavaa, Homi lisää.
Uusi aloite
Homin mukaan myös Maakunnankadulla ja Jaakkolantien varressa on ikävän näköisiä rakentamattomia alueita. Homi teki vuosi sitten kaupungin ympäristölautakunnassa aloitteen tonttien aitaamisesta ja maisemointilakanoiden käytöstä.
Tämän vuoden aikana Seinäjoella on valmistumassa uusi rakennusjärjestys, jossa rakentamattomille tonteille voidaan antaa velvoitteita.
Pykälässä 35 lausutaan, että rakentamattomia tontteja tulee hoitaa siten, että ne eivät rumenna kaupunki- ja ympäristökuvaa. Niitä ei saa myöskään käyttää varastointiin tai ajoneuvojen säilytykseen tai ympäristöä häiritsevään pysäköintiin asemakaavan vastaisesti.
– Tämä tulee olemaan velvoittava tiukennus, jota rakennusvalvonta voi käyttää työkaluna, Homi sanoo.
Lehtisen tonttia ympäröivät aidat ovat osin irrallaan toisistaan. Käsin nostamalla niitä voisi siirtää sivuun, jos tontille haluaisi mennä luvattomasti. Aitojen turvallisuudesta on pidettävä huolta kaupunginkin suunnalta.
– Tietenkin myös kaupungilla on velvollisuus seurata ja huomauttaa, Homi painottaa yhteistä vastuuta.
Toivo elää
rakentamisesta
Jo pelkästään kaupunkikuvan vuoksi Kari Homi toivoo, että rakentaminen lähtisi vähitellen käyntiin ja uudet omistajat löytyisivät kesken jääneille kohteille Seinäjoen ytimessä.
Sitä voidaan kuitenkin joutua odottamaan vielä pitkään, sillä osa kohteista on seissyt rakentamista vailla pian kymmenen vuotta. Esimerkiksi entisen Halpahallin purku alkoi jo vuonna 2016.
– Yleisen tilanteen pitää Suomessa kääntyä paljon reippaampaan suuntaan, että myös rakentaminen lähtisi nousuun. Toki Seinäjoki on edelleen kasvava kaupunki. Väkiluku kasvaa 600–800 asukasta vuosittain, Homi muistuttaa.
Seinäjoen kasvussa merkittävä tekijä ovat maahanmuuttajat, jotka ovat usein nuorta väestöä.
– Heille esimerkiksi tarvitaan asuntoja. Kyllä siitä toiveita on, että rakentaminen keskustassa nytkähtää liikkeelle.
