Lukijalta
Mielipidekirjoitus

Sei­nä­joen kau­pun­ki­suun­nit­te­lu ­ja lii­ken­ne­kult­tuu­rin tila

Olen suhteellisen uusi seinäjokinen ja eteläpohjalainen. Kun muutin Seinäjoelle ja ajoin kaupunkiin ensimmäistä kertaa, en tajunnut, kuinka keskustassa todellisuudessa autollani olin.

Ajoin Vapaudentietä, kaupungin yhtä keskeisintä ajorataa, mutta en ollenkaan hahmottanut, että olin koko Etelä-Pohjanmaan keskeisimmän kaupungin ydinkeskustassa.

Tie oli leveä, kaistoja oli useita ja kävelyväylät kapeita. Tie muistutti maantietä, rakennuksia lukuun ottamatta.

Tien infrastruktuurissa mikään ei osoittanut, että olin keskustassa, eikä täten mikään hälytyskello soinut, että ajokäyttäytymiseni pitäisi vastata sitä, miten kaupunkien keskustoissa olisi syytä autoa ajaa.

Heinäkuun lopussa kaupungin toisella keskeisellä ajoradalla, Ruukintiellä, tapahtui traaginen auto-onnettomuus, jossa kaksi nuorta menetti henkensä. Lähteistä riippuen turma-auton vauhdiksi on määritelty yli 150 km/h. Pohdin, että miten kaupunkisuunnittelu ja sen liikenneinfrastruktuuri voivat mahdollistaa tällaisen tapahtuman?

Ylen uutisessa (24.7.), Seinäjoen kaupungin liikenneturvallisuusryhmän puheenjohtaja Kimmo Rantanen sanoo, etteivät ”mitkään rajoitukset auta, jos vika on asenteissa”. Mielestäni tämä arvio on väärin ja puheenjohtaja Rantanen siirtää törkeästi liikenneturvallisuuden vain kansalaisten vastuulle.

Kun haluaa ylittää Vapaudentien tai Ruukintien, on kävelijän, pyöräilijän tai pyörätuolin käyttäjän laskeuduttava aina ajoradalle. Sinne samalle ajoradalle, jossa autolla tai kuorma-autolla ajetaan. Jos nämä kaksi tienkäyttäjää joutuvat sinne syystä tai toisesta samaan aikaan, kumpi häviää? Tuskin se kuka on renkailla varustetun metallilaatikon sisällä.

Jos oikeasti tieturvallisuutta haluttaisiin edistää ja heinäkuisia traagisia onnettomuuksia ennaltaehkäistä, pelkät nopeusrajoitukset eivät tepsi.

Jos autoa olisi ajettava paikassa tai tilassa, joka olisi kuskille hieman epämukava esimerkiksi kapeammalla kaistalla tai kevyen liikenteen väylällä, korotetun suojatien yli, se johtaisi suoraan matalampiin ajonopeuksiin ja turvallisempaan kaupunkiympäristöön.

Nopeus tappaa liikenteessä. Jos nopeuksia saadaan infrastruktuurilla vähennettyä, niin... vastauksen ehkä osaat jo päätellä.

Kaupunkisuunnittelu mahdollistaa ylinopeuden ajamisen Seinäjoen keskustassa. Monikaistaiset ja leveät tiet tuovat turvallisuuden tuntua autoilijalle.

Kun autoilijaa vahingoittavia riskejä ei ole, se johtaa vain nopeuksien kasvamiseen yleisessä autoliikenteessä. Tämä johtaa kevyen liikenteen turvattomuuteen, sekä turvattomuuden tunteeseen. Auto on turvallinen vain sen kuskille, ei muille liikenteen käyttäjille. Ei etenkään auton ulkopuolella olevalle jalankulkijalle.

Haluammeko, että kaupungin keskusta palvelee kolme tonnia painavia metallilaatikoita vai haluammeko palvella myös niitä kaupungin asukkaita, jotka haluavat turvallisesti kulkea kaupungin keskustassa auton lisäksi jalan tai pyöräillen?

Autoja en halua kieltää, eikä kukaan muukaan. Mutta kaupungin on oltava kaikille saavutettava. Ja turvallinen.

Jaakko Korhonen

Seinäjoki