Seinäjoen historiankirjoitus saa jatkoa. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa työskentelevä Ajan, alueiden ja kulttuurin tutkimusryhmä toteuttaa historiankirjoitushankkeen, joka keskittyy Seinäjoen kaupunkiaikaan vuodesta 1960 eteenpäin.
– Kyseessä on kansallisesti merkittävä kasvutarina varsin vaatimattomasta kauppalasta maakuntakeskukseksi ja nopeasti kehittyväksi kaupunkiseuduksi. Kasvun teema onkin historiahankkeemme läpäisevä ajatus, kertoo hankkeen vastuullinen johtaja Sulevi Riukulehto .
Seinäjoen kasvukertomus on huomiota herättävä. Puheet kauppalan huonokuntoisista kaduista ja auringonlaskun maakunnasta eivät ole kovin kaukana menneisyydessä, mutta tämän päivän kaupunkia katsellessa niitä on vaikea ymmärtää: vuonna 2017 Seinäjoki on kolmatta kertaa Suomen vetovoimaisin kaupunkikeskus.
Menestykseen on vaikuttanut kaupungin ja maakunnan oma päätöksenteko, mutta myös kansallinen ja kansainvälinen poliittis-hallinnollinen kehitys. Vuonna 1995 tapahtunut Euroopan unionin jäsenyys oli Seinäjoen kannalta erityisen merkittävä tapahtuma. Sen vaikutukset ansaitsevat tulla perusteellisesti selvitetyiksi.
Teoksen pääkirjoittajana on seinäjokelainen tutkijatohtori Aapo Jumppanen.
Seinäjoen kaupungin historiaan valmistui 1970-luvulla kaksi osaa. Aulis J. Alasen kirjoittama I osa päättyy kunnan jakautumiseen kauppalaksi ja maalaiskunnaksi 1931. Annikki Kytän ja Tenho Takalon laatima II osa yltää 1960-luvun loppuun. Nyt käynnistynyt tutkimus valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä.