Sei­nä­joel­la al­ko­ho­lin en­si­ko­kei­lu­ja jopa ala­kou­lu­ikäi­sil­lä – "Jo ihan vitos- ja ku­tos­luo­kil­la"

Päihteet yleistyvät myös yläkouluikäisillä yhä nuorempina. – Ei voi sanoa, että seiskaluokkalaiset ovat enää aliedustettuina, Nuorisoasema Steissin sosiaalityöntekijä Sonja Vuorio sanoo. Arkistokuva.

Kuva: Jaakko Elenius

Seinäjoella asuvien alaikäisten päihderiippuvuusongelmat ovat lisääntyneet huolestuttavasti viime vuosina. Päihteistä on tullut yhä enemmän osa nuorten arkea.

Nuorten päihderiippuvuudet ovat tuttuja Nuorisoasema Steissin työparille, sosiaalityöntekijä Sonja Vuoriolle ja sairaanhoitaja Johanna Perälle. Kaksikko tuntee seinäjokelaisnuorten ongelmat. Vuorio on työskennellyt Steissillä sen perustamisesta lähtien, lokakuusta 2002. Perä on ollut Vuorion työpari vuodesta 2007 saakka.

Steissin palvelut ovat 13–18-vuotiaille seinäjokelaisille nuorille sekä heidän perheilleen.

– Kyllähän nuorten näkee käyttävän päihteitä entistä enemmän. Kun tarjonta on monipuolistunut ja päihteet tulleet helpommin saataville, näkyy se myös sitä kautta, kiteyttää Vuorio.

Alkoholin, huumausaineiden, nikotiini- ja tupakkatuotteiden helppo saatavuus on noussut esille myös kahdessa nuorisolle kohdennetussa kyselyssä, THL:n kouluterveyskyselyssä 2023 ja Seinäjoen kaupungin omassa päihdetilannekyselyssä.

– Keinot ovat sellaisia, että nuoret ovat meitä vanhempia jo paljon edellä, Vuorio tietää.

Nuoret osaavat käyttää sosiaalista mediaa päihteiden, jopa kovien huumeiden hankkimiseksi. Suosittuja sovelluksia laittomien aineiden hankkimiseksi ovat Pohjanmaan poliisin mukaan ainakin Snapchat ja Telegram.

Päihteiden käytössä muutoksia

Steissillä on vuosittain noin 250 nuorta asiakasta.

Lokakuussa 2019 julkaisemassamme jutussa noin 13 prosentilla Steissin asiakkaista ensisijainen syy käynnille oli päihteet. Yleisimmin päihdeasiakas käytti tuolloin kannabista.

Moni asia on muuttunut reilussa neljässä vuodessa.

– Ensisijaisesti päihteiden takia kävijöiden määrä on noussut 30 prosenttiin, Vuorio suhteuttaa.

Aineiden määrä ja niiden käyttö ovat lisääntyneet.

– Etenkin sekakäyttö ja lääkkeiden väärinkäyttö ovat lisääntyneet nuorten keskuudessa. Kyse ei ole enää vain kannabiksesta, Perä taustoittaa nykytilannetta.

Kun nuori saapuu Nuorisoasema Steissille sairaanhoitaja Johanna Perän ja sosiaalityöntekijä Sonja Vuorion luo, ensimmäiseksi hänen kanssaan keskustellaan kuulumisista. – Aina päihteidenkin kohdalla lähdemme liikkeelle siitä, mitä nuori ajattelee asiasta, Vuorio sanoo. Arkistokuva.

Kuva: Jouko Hänninen

Samaan aikaan näkyy merkkejä siitä, että osalla nuorista laittomat huumausaineet ovat alkaneet syrjäyttää alkoholia juuri helpon saatavuuden takia.

Yhtä lailla paljon jää piiloon.

– Meilläkin näkyy vain jäävuoren huippu, Vuorio summaa.

Suomi on Euroopan kärkimaita nuorten huumekuolemien määrässä. Vaikka huumekuolemat laskivat koko maassa vuonna 2022 edellisvuodesta, on nuorten huumekuolemien vähentämiseen nähty tarpeelliseksi etsiä ratkaisuja monivuotisessa tutkimushankkeessa. THL:n ulos epätoivosta -hanke keskittyy nuorten ennenaikaisten kuolemien – huumekuolemien lisäksi väkivaltakuolemien ja itsemurhien – ehkäisyyn.

Käyttäjät ovat nuorentuneet

Myös alkoholijuomien käytössä näkyy huolestuttava suuntaus yhä päihdyttävimpiin nesteisin.

– Väkeviä viinoja juodaan enemmän kuin mietoja, olutta ja siideriä, Perä kertoo.

Nopea humalahakuisuus on kasvavan ihmisen keholle, aivoille, terveydelle, jopa hengelle vaarallista. Entistä vinoutuneempaan päihdekulttuuriin on vaikuttanut myös saatavilla olevien tuotteiden hinta.

– Nuoret ovat hintatietoisia. He miettivät, mikä kannattaa, Vuorio mainitsee.

Kaksikko allekirjoittaa halvoilta ja pimeiltä markkinoilta hankittujen aineiden vaarat. Kukaan ei tiedä, mitä, pillerit, jauheet, laastarit ja nesteet lopulta sisältävät. Yksi käyttökerta voi viedä alaikäisen ennenaikaiseen hautaan.

Samalla käyttäjäkunta nuorentuu vaaralliseen tahtiin.

– Ei voi sanoa, että seiskaluokkalaiset ovat enää aliedustettuina, Vuorio kuvastaa.

Jos yläkouluikäisten päihteiden holtiton kulutus valuu kasi- ja ysiluokilta seiskoille, näkyy kulttuurin muutos myös alakouluissa. Kentältä kuuluu huolestuneita puheenvuoroja. Alkoholin ensikokeilu on voinut toteutua jo alakoulun puolella. Sama koskee sähkötupakkaa, nuuskaa ja nikotiinipusseja.

– Jo ihan vitos- ja kutosluokilla, Perä täsmentää.

Mikäli nuori päätyy Steissin palveluiden pariin päihteiden käytön vuoksi, tulevat he sinne lastensuojeluviranomaisten ohjaamina.

– Meillä olisi tietysti toive ja haave, että merkit päihteistä näkyisivät jo aikaisemmin. Että ongelmaan pääsisi aikaisemmin kiinni, eikä sitten vasta, kun lastensuojelu saa tiedon.

Mielenterveys ja päihteet

Myös alaikäisten mielenterveysongelmat ovat kasvaneet. Steissin kaksikon mukaan mielenterveysongelmien kasautuminen alkoi suunnilleen viisi vuotta sitten, siis aikaa ennen koronapandemiaa.

Osalla nuorista päihteet ovat myös keino ”hoitaa” omaa mielialaa ja ahdistusta.

– Jos löytyy jokin aine, joka tuntuu hetkellisesti auttavan mielialaan, nuori ei välttämättä ajattele haittaseurauksia, Vuorio tarkentaa.

Mielenterveyden ongelmia ja päihderiippuvuuksia on mahdoton erottaa tosistaan. Kyse on klassisesta muna vai kana -asetelmasta. Mielenterveyden rakoillessa haetaan apua päihteistä. Päihteet taas synnyttävät tai pahentavat mielenterveyshaittoja.

– Steissillä on ollut aina päivänselvää, että molempia hoidetaan samassa paikkaa, Vuorio huomauttaa.

Päihteiden pariin voi ajaa hankkimisen helppouden lisäksi jopa ihan jännityksen kaipuu ja kokeilunhalu.

– Lisäksi voi olla levottomuutta, keskittymiskyvyttömyyttä, ahdistuneisuutta ja unettomuutta joihin haetaan apua, Perä luettelee.

Aina oman perheen tai vanhempien pahoinvointi ei ole selittävä tekijä, mutta osalla nuorista päihteet toimivat pakokeinona perheen ahdistavasta ilmapiiristä.

Auttaminen vaatii kärsivällisyyttä

Millaista apua Steissiltä saa?

– Paljolti on kyse siitä, miten nuori on tänne ohjattu. Lähtökohtaisesti alle 18-vuotias ei juuri koskaan hakeudu meille itse vapaaehtoisesti päihteiden takia. Yksi keino ongelman purkamiseksi on miettiä yhdessä, mikä se päihteiden käytön merkitys nuorelle on.

Kyse on nuoren herättelystä ja oman oivalluksen hakemisesta. Lopulta motivaatio päihteistä luopumiselle löytyy usein havainnosta, kun nuori havahtuu pohtimaan, miksi käyttää päihteitä.

– Myös vanhempien kanssa työskentely on ensiarvoista, kun puhutaan alaikäisten päihteiden käytöstä, Vuorio muistuttaa.

Millaisia onnistumisen tunteita saatte nuorten auttamisesta?

– Toivon näkökulma on aina läsnä nuoren kanssa työskennellessä. Me emme tietenkään tee tätä työtä yksin, Vuorio kertoo.

Sekä Vuorio että Perä sanovat lähes yhteen ääneen, että kyse on pienistä onnistumisista.

– Joskus tapahtuu suuriakin muutoksia pienessä ajassa, mutta tavallisesti tämä vaatii aikaa. Täytyy sietää, etteivät muutokset tapahdu nopeasti. Myös takapakkien kuuluminen kuuluu tähän, Vuorio jatkaa.

Urheilutermein kyse on pitkän matkan juoksusta ei pikamatkasta.

Millaisia ratkaisuja kaipaatte nuorten päihdeongelmaan Seinäjoella?

– Lasten, nuorten ja perheiden varhainen tuki sataisi yhteiseen hyvään laariin. Kaikki, mikä tapahtuu nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä. Kun elämään tulee kupruja, apua pitäisi saada helposti. Sama koskee vanhempien tukemista.

Perä ja Vuorio nostavat vielä erikseen vanhempien yhteistyön, vertaistuen ja jatkuvan keskustelun merkityksen, on kyse sitten kouluikäisistä tai päiväkoti-ikäisistä lapsista. Huoltajia ei ole varaa jättää ongelmineen yksin ja uupumaan.

– Pilarin yksi erityisnuorisotyöntekijä on esimerkiksi mukana nuorten äitien vertaistukiryhmässä nimeltään kamalat äidit. Vertaistukiryhmät ovat tosi arvokkaita, Vuorio näkee.

Nuoret pysyvät vaiti

Lopuksi Vuorio nostaa esiin yllättävän näkyvyysongelman, tai pikemminkin näkymättömyyden.

– Menneinä aikoina päihdeongelman esille nousu oli näkyvämpää. Silloin nuoret olivat huolissaan ja puhuivat herkemmin nykyistä enemmän jollekin aikuiselle.

Ongelmaksi on siis noussut se, etteivät nuorten huolet nouse esiin puheissa samoilla tavoin kuin kyselytutkimuksissa.

– Se tekee asian ongelmalliseksi myös vanhemmille, sillä nuoret eivät puhu päihteistä niin avoimesti kuin takavuosina.

Mikä nuorten suita on sulkenut?

– Nykyään puhutaan paljon itsemääräämisoikeudesta, jonka perusteella myös päihteet ovat jokaisen oma asia, Vuorio allekirjoittaa lyhyessä ajassa tapahtuneen muutoksen, joka heijastelee ympäröivän yhteiskunnan muutosta.

Asenteet ovat muuttuneet.

– Puhutaan siitä, että jokainen voi päättää itse.

Tietyllä tapaa tarvetta ilmenee niin alueelliselle kuin kansalliselle heräämiselle. Nuori tarvitsee rakastavia rajoja ja ymmärtävää kuuntelijaa sekä ohjausta oikeisiin ja terveellisiin elämäntapoihin pitkään. Lääketieteen näkökulmasta nuorten aivot kehittyvät aina 25-vuotiaaksi saakka.