Seinäjoen ammattikorkeakoulun (Seamkin) opiskelijat kansoittavat hiljakseen kampusta.
Syyslukukausi odottaa oven takana. Yhdet ovet pysyvät kiusallisesti säpissä, sillä koronavuosien jälkeen yhä enemmän lähiopintoihin palaavien mieliä painaa poikkeuksellisen nihkeä vuokra-asuntotilanne.
– Opiskelijoillamme on ollut haasteita saada asuntoja. Jonkinlaiset kimppakämpät voisivat olla vaihtoehto. Suurissa kaupungeissa se on opiskelijoiden arkipäivää, kertoo Seamkin rehtori-toimitusjohtaja Jaakko Hallila.
Rehtori toivoo Seinäjoen johtavien viranhaltijoiden tavoin, että vuokranantajilta löytyy pikaisesti lisää asuntoja vuokramarkkinoille.
– Kannustan ihmisiä, joilla on asuntoja tai asumiseen soveltuvia tiloja vielä vapaana, laittamaan ne vuokralle.
Hallilan mukaan pysyvä ratkaisu ongelmaan on opiskelija-asuntojen lisärakentaminen, vaikka rakentaminen on tällä hetkellä taantuman takia seisahduksissa.
– Positiivinen ongelma on, että Seinäjoki kasvaa, vaikka asunnoista on pulaa. Todella toivon, että intoa rakentaa uusia opiskelija-asuntoja löytyy. Asuntopula on ehkä Seinäjoen suurin kasvun tulppa, mitä väkilukuun tulee, rehtori arvioi.
Seamkilla tarpeita kasvaa
Kysyntää vuokra-asunnoille todennäköisesti riittää, sillä Seamkilla on haluja kasvaa.
Etelä-Pohjanmaalla on todella vähän korkeakoulutettuja suhteessa väkilukuun ja ikäluokkiin.
–Lisäpaikkoja olemme saaneet todelliseen tarpeeseen, mutta ne eivät ole lainkaan auttaneet kuromaan kiinni eroa muihin maakuntiin, Hallila huomauttaa.
Kertaluonteisia lisäpaikkoja Seamk on saanut seuraavasti:
Vuonna 2019: 7 (tutkinto: sairaanhoitaja).
Vuonna 2020: 65 (tutkinnot: konetekniikka 10, rakennustekniikka 10, bio- ja elintarviketekniikka 5, sosionomi 10, fysioterapeutti 5, sairaanhoitaja 10, geronomi 5, liiketalous 10).
Vuonna 2021: 55 (Tutkinnot: sairaanhoitaja, sosionomi ja bio- ja elintarviketekniikka).
– Toisaalta vuonna 2011 meiltä vietiin leikkauksin 120 aloituspaikkaa. Tällä hetkellä Etelä-Pohjanmaalla on akuutti tarve ammattikorkeakoulusta valmistuneille työntekijöille, ja aivan minimi olisi, että voisimme saada takaisin 120 lisäaloituspaikkaa tällä hetkellä käynnissä oleviin tutkinto-ohjelmiimme.
Toisaalta, jos teoriassa Seamk haluaisi kiriä kiinni eroa muihin maakuntiin, on Etelä-Pohjanmaan liitossa laskettu, että aloituspaikkoja pitäisi Etelä-Pohjanmaalla lisätä vuosittain peräti 500 aloituspaikalla, ei ainoastaan kertaluonteisesti.
– Kansainvälisten opiskelijoiden määrä meillä on selvästi lisääntynyt viime vuosina, koska olemme aloittaneet uusia englanninkielisiä tutkinto-ohjelmia.
Tällä hetkellä yli 10 prosenttia Seamkin noin 5 000 opiskelijoista on kansainvälisiä tutkinto-opiskelijoita.
– He maksavat itse opinnoistaan, joten heidän määräänsä olemme pystyneet lisäämään. Myös osa heistä etsii tällä hetkellä asuntoa Seinäjoelta. Alueella on Suomen alhaisin työttömyysaste ja Etelä-Pohjanmaalla on huima pula työntekijöistä. Opiskelijamme työllistyvät hyvin alueelle ja kasvua tarvitaan, että työvoimatarve täyttyy.
Myös Seinäjoen kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä kommentoi akuuttia asuntotarvetta Ilkka-Pohjalaiselle.
– Tarvitsemme kasvua ja työvoimaa nyt ja tulevaisuudessa. Ihmiset tarvitsevat asuntoja. Hankkeita on käynnissä, mutta niiden valmistuminen ottaa aikansa. Tilanne on siis akuutisti huono ja vaikuttaa kielteisesti myös kuvaan siitä, kannattaako Seinäjoelle tulla. Pyrimme mahdollisimman nopeasti ratkaisemaan asiaa, Kiiskilä kommentoi.
