Samaan aikaan kun koripallomaajoukkue viime viikon keskiviikkona valmistautui seuraavan päivän EM-karsintaotteluunsa Georgiaa vastaan, maajoukkueen monivuotinen takamies Henri Kantonen aloitti aamupäivänsä Urhea-hallin hiljaisen kuntosalin juoksumatolla.
Kahdeksan kuukautta aiemmin helmikuun lopulla Kantonen oli samassa rakennuksessa kuin nyt, mutta muutamaa kerrosta ylempänä Urhea-hallin koripallosalissa valmistautumassa maajoukkueen mukana EM-karsintaotteluun Serbiaa vastaan.
Kantosella on puhelimessaan video tilanteesta, joka pysäytti hänen matkansa vieraspeliin Belgradiin. Kantonen ajoi Sasu Salinin ohi kohti koria, kun hän tunsi selässään pienen kontaktin.
– Työnsin vastaan ja oikea jalka ojentui liikaa ja kiertyi. Polvessa tuntui pieni veto. Samanlaista ei ollut aiemmin tuntunut. Ajattelin, että sivuside venähti, Kantonen kertoo.
Kantonen nousi omin voimin ylös ja käveli pois kentältä.
– Kipua oli vähän, muttei mitään hirveää. Pystyin kävelemään ihan hyvin.
Maajoukkueen fysioterapeutti Atso Liesmala toi Kantoselle pukuhuoneeseen kylmää, ja naisten maajoukkueen valmentaja Mirka Dettmann kyyditsi hänet Munkkiniemen Pihlajalinnan päivystykseen.
– Jalka tuntui ihan tukevalta ja päivystyksen lääkäri sanoi, ettei todennäköisesti mitään isoa ole rikki, Kantonen kertoo.
Seuraavana aamuna polvi oli lievästi turvonnut, muttei kipeä, kun Kantonen palasi lääkäriasemalle magneettikuvaukseen.
– Kun lääkäri kysyi, onko hetki aikaa jutella, arvasin jo, ettei tulossa ole hyviä uutisia. Eturistiside oli poikki ja kierukassa näkyi kahdessa kohdassa vaurioita, Kantonen kertaa.
"Se oli shokki"
Eturistiside kulkee viistosti reiden takaosasta säären etuosaan ja vakauttaa polven. Eturistisidevammat syntyvät urheilussa yleensä, kun polveen kohdistuu vääntö, kierto tai näiden yhdistelmä jalan ollessa kiinni alustassa.
Eturistisiteen katkeaminen oli pitkään urheilijoiden kenties pelätyin polvivamma. 1980-luvulle asti se merkitsi lähes varmasti huippu-urheilu-uran päättymistä.
Leikkausmenetelmien kehityksen myötä eturistiside osataan nykyisin korjata paremmin ja paluu huipulle on mahdollinen.
– Se oli shokki, koska olin ajatellut, että puhutaan ehkä muutamasta viikosta, Kantonen kertaa reaktiotaan.
Nykyisin paluu eturistisidevamman jälkeen kilpailuihin tapahtuu yleensä noin vuodessa. Tämän vuosituhannen alussa eturistisiteen katkeamisesta saatettiin palata kilpailuihin jopa alle puolessa vuodessa, kuten koripallomaajoukkueen nykyinen apuvalmentaja Teemu Rannikko teki hänen eturistisiteensä katkettua elokuussa 2003.
Tutkimusten mukaan eturistisidevamman kärsineistä ammattilaisjalkapalloilijoista noin puolet palaa entiselle tasolleen, mutta noin puolelle polveen jää pelaamista haittaavia oireita. Noin puolella eturistisiteen katkeamisen kokeneista vamma johtaa myöhemmin polven nivelrikkoon.
Paluuseen kilpaurheiluun ja nivelrikon todennäköisyyteen vaikuttaa osin se, mitä muita vaurioita polveen on eturistisidevamman yhteydessä tullut. Useimmiten nämä ovat rusto- tai kierukkavaurioita, kuten Kantosen kohdalla.
Kantosen toiveesta maajoukkueen muille pelaajille kerrottiin vasta Serbia-ottelun jälkeen, että hänen eturistisiteensä oli katkennut.
– Ehkä vartin verran sitä uutista pureskelin. Otin sen tiedon sellaisena kuin se oli. Se otetaan, mitä annetaan. Sillä tavalla olen kaikesta aina ajatellut.
Palkanmaksu katkesi heti
Kymmenen juoksumatolla vietetyn minuutin jälkeen Kantonen tekee rauhallisella tahdilla erilaisia verryttelyliikkeitä.
Loukkaantumishetkellä hän oli liettualaisen BC Mazeikiain palkkalistoilla, mutta Kantosen mukaan seura lopetti palkanmaksun heti loukkaantumisen jälkeen.
– Seurajoukkue ei ollut mitenkään innoissaan maksamassa palkkaa kesään asti. Agentit kävivät keskustelua, osin minä itsekin ja lopulta kolmen kuukauden jälkeen päästiin yhteisymmärrykseen. Sain mitä sovittiin, ja loput tulevat vakuutuksesta, Kantonen kertoo.
Kantonen kertoo vakuutuksen takaavan hänelle 12 kuukauden ajan viime kauden palkkaa. Korvauksia maksetaan kuitenkin vasta jälkikäteen.
– Minulla ei ollut akuuttia rahapulaa, ja vakuutus on tosi hyvä, mutta vielä en ole saanut euroakaan. Se tulee lopuksi erissä, tämän vuoden lopussa pitäisi tulla ensimmäiset erät. Jos olisi esimerkiksi asuntolainaa ja siitä jatkuvia menoja, olisi ollut haastava tilanne. Minulla ei onneksi ollut.
Kantonen hakee kantapäidensä alle vinolaudat, jotka nostavat kantapäät useita senttejä jalan etuosaa korkeammalle. Tästä asennosta hän laskeutuu syväkyykkyyn.
– Pikku hiljaa alas pohjaan asti. Tässä näkee vielä eron jalkojen välillä. Toisen jalan kantapään saan taivutettua pakaraan kiinni vaikka heti sängystä noustuani, mutta leikatun jalan kohdalla se jää vielä vähän vajaaksi.
Leikkauksesta lähtien Kantonen on kuntouttanut polveaan Urhea-hallissa. Liesmalan lisäksi ohjelmia on ollut laatimassa fysiikkavalmentaja Harri Yrttiaho.
Kantonen tekee useita keskivartaloa, lantion alueen lihaksia ja takareisiä vahvistavia liikkeitä. Takareidet ovat tärkeät siksi, että leikkauksessa eturistisiteen siirrännäinen napsaistiin hänen takareidestään.
– Se tarkoittaa, että siihen aiheutettiin vamma, joka myös pitää kuntouttaa.
Ennen eturistisiteen katkeamista Kantosta ei ollut koskaan leikattu urheiluvamman takia. Tammikuussa 2022 sääriluuhun tulleesta murtumasta ja kevään 2022 polvikierukan repeämästä hän oli selvinnyt kuntoutuksella.
"Onko tässä mitään järkeä"
Eturistisidevammasta toipuminen ei ole pelkkää kehon kuntouttamista.
– Siitä sanottiin minulle jo etukäteen, että henkinen puoli on isoin tekijä. Miten jaksat kuntouttaa ja miten luotat jalkaan.
Kantonen arvioi, ettei ollut ennen tätä vuotta pitänyt kolmea viikkoa pitempää taukoa koripalloilusta. Loukkaantumisen ja leikkauksen jälkeen hänen kalenterinsa oli äkisti tyhjentynyt. Tilalla oli yksitoikkoista ja yksinäistä kuntoutusta.
– Tämä on ollut värikäs matka henkimaailman puolella. Yksittäisiä droppeja on tullut mielialoissa, mutta isossa kuvassa olen jaksanut hyvin. Iso syy siihen on ollut, että olen koko ajan koettanut keksiä osatavoitteita. Ensin oli jalan suoristaminen, sitten voimatasot, sitten liikkuvuus. Tällä hetkellä tavoite on, että saan jalan taas täysin koukkuun ja että saisin pikku hiljaa nopeutta takaisin. Voimatasot ovat korkeimmat koskaan, mutta en todellakaan ole nopeimmassa kunnossani.
Kantonen sanoo pohtineensa loukkaantumistaukonsa aikana motivaatiotaan urheilemiseen.
– Kyllä pelaamisen aikanakin tulee ajoin mieleen, että miksi tätä tekee, kun tulee pettymyksiä. Että haluaako pelata ollenkaan. Tämä ottaa niin paljon aikaa ja energiaa.
Loukkaantumista edeltänyt kausi oli ollut Kantoselle vaikea. Hän oli jäänyt vähäiselle peliajalle syksyn 2023 MM-kisoissa ja aloittanut seurajoukkuekauden BC Mazeikiaissa hitaasti.
– Olin tehnyt koko kesän älyttömästi hommia. Pyörittelin, että onko mitään järkeä jatkaa, kun mitään seuraavaa askelta tule. On maailmassa paljon muutakin mielenkiintoista kuin koripallo. Siinäkin mielessä on ollut tosi mielenkiintoista aikaa, kun olen päässyt pois joukkueen arkiputkesta.
Kantonen on viiden viime vuoden ajan kirjoittanut päiväkirjaa. Hiljattain hän luki vanhoja merkintöjään parin tunnin ajan.
– Oli aikaa reflektoida ja huomata toistuvia kaavoja omissa mielialoissa ja siinä miten niihin olen ajautunut.
"Aika isolta takamatkalta"
Harjoituksen edetessä Kantonen siirtyy tekemään räjähtävyyttä esiin houkuttelevia hyppyjä. Ensin pudotushyppyjä tasajalkaa, sitten yhden jalan hyppyjä kuminauhoilla avustettuna.
– Tässä on vielä ero jalkojen välillä. Leikatun jalan esikevennetty ponnistus on neljä senttiä heikompi kuin terveessä jalassa. Voimatasot ovat jo tasoissa, Kantonen kertoo.
Harjoituksen päätteeksi Kantonen vetää vielä leukoja ja tekee penkkipunnerrusta käsipainoilla. Sitten hän suuntaa Mäkelänrinteen lukion ruokalaan ja muutaman tunnin tauon jälkeen kymmenen vuotta nuorempien pelaajien joukkoon, I divisioona A:ssa pelaavan HBA Märskyn harjoituksiin.
– Vauhtia siellä on ainakin ihan hirveästi. Sitä on harjoituksissa enemmän kuin minkään aikuisjoukkueiden kanssa. Pelin tempo tosi nopea.
Kantosen paluu kentille tapahtuu ensi vuoden kevätkaudella, jolloin myös kotimaisen Korisliigan mestaruus ratkeaa. Kentille palaava maajoukkuemies voi olla ratkaiseva jokerikortti Suomen mestaruudesta pelattaessa.
– Kesällä tuli jo kyselyjä (Korisliigasta), mutta sanoin, etten ole tällä hetkellä kiinnostunut. Pystyn täällä kuntouttamaan itseäni parhaiten, enkä halua ottaa aikapainetta. Palaan vasta kun olen sataprosenttisessa kunnossa. Se voi olla tammi-, helmi- tai maaliskuu tai ei ollenkaan tällä kaudella. Se on varmaa, että takaisin en tule ellei kroppa toimi niin kuin pitäisi.
Ensi kesän lopulla Suomi isännöi yhtä EM-kisojen alkulohkoista Tampereella. Kantonen on kuulunut Suomen kokoonpanoon kaksissa edellisissä arvokisoissa.
– Kyllä se on tavoite, mutta aika isolta takamatkalta minä tulen. Paljon näyttöjä siinä joutuu pistämään. Aika näyttää.
