Niinistö on puhunut pitkään ja hartaasti EU:n puolustusyhteistyöstä. Nyt se etenee, kun Suomi solmi yhdessä 22:n EU-maan kanssa sopimuksen pysyvästä rakenteellisesta yhteistyöstä, PRY:stä.
Toiselle presidenttikaudelle pyrkivä kansanliikkeen presidenttiehdokas Sauli Niinistö ei kannata Natoon liittymistä nykyisissä oloissa. EU:n puolustusyhteistyötä hän suitsuttaa.
–Yhteistyö alkaa ja se on minusta hyvä asia, vaikka se alkaa aika teknisesti.
Tuore PRY-sopimus ei vielä merkittävästi tiivistä EU:n puolustusyhteistyötä. Ensi vuonna alkaa 17 hanketta, jotka liittyvät puolustusalan koulutukseen, voimavarojen kehittämiseen ja operatiiviseen valmiuteen. Suomi on mukana kolmessa hankkeessa, joissa kehitetään muun muassa kyber-puolustusta.
–Pidän koko prosessin tärkeimpänä asiana tiettyä henkistä signaalia siitä, syntyykö sellaista ajattelua, että me eurooppalaiset kannamme vastuuta toisistamme yhdessä.
Niinistön mielestä ei kannata määritellä, mikä prosessin päätepiste on, vaikka haastajat sitä vaativatkin.
–Mennään askel kerrallaan ja katsotaan, miten onnistutaan. Jos maali asetetaan kovin kauas, maali alkaa sitoa prosessia ja se voi katketa sen takia, että maali on kovin korkealla.
Niinistö muistuttaa, että Suomi ja hän henkilökohtaisesti ajoivat voimakkaasti sitä, että PRY sisältää viittauksen Lissabonin sopimukseen, jonka mukaan jäsenmaiden tulee antaa apua kaikin käytettävissä olevin keinoin.
EU:n sotilasliiton tai yhteisen armeijan hän sanoo olevan kovin kaukaisia asioita.
–Ei tällaisia aikatauluja kukaan voi esittää. Ne ovat tuntemattomassa tulevaisuudessa.
Suomi kiinnostaa muualla
Niinistö puhuu puolustuspolitiikan neljän pilarin mallista. Kolme pilareista on edistynyt. Ne ovat oman puolustuksen vahvistaminen, läntinen yhteistyö ja suhde Venäjään. Neljäs pilari eli kansainvälisten sopimusten noudattaminen ei ole maailmalla mennyt kovin hyvään suuntaan.
Toisen pilarin elementit, yhteistyö Ruotsin kanssa, Nato-kumppanuus ja suora suhde Yhdysvaltoihin ovat Niinistön kaudella edenneet. Niinistö on ensimmäinen Suomen presidentti, joka on osallistunut Naton huippukokoukseen.
Keskustelussa Suomen läntisen yhteistyön tiivistymisestä on Niinistön mukaan kuitenkin näköharhaa.
–On sellaista näköharhaa, että Suomi on koko ajan tässä tiivistämässä. Ei ole ehkä huomattu, että Suomi myös kiinnostaa muiden silmissä. Kiinnostus meitä kohtaan on heijastumaa siitä, että maailman tilanne on muuttunut.
Niinistö sanoo, että Suomi on kiinnostava esimerkiksi siksi, että meillä on Euroopan suurimpia armeijoita, kun reservi kutsutaan mukaan. Suomi on myös koko ajan halunnut huolehtia omasta puolustuksestaan, kun monet EU-maat jo alkoivat ajatella, että on ikuinen rauhantila ja voi hellittää hetken.
Ei lisää valtaa sisäpolitiikassa
Kansalaisten enemmistö oli äskettäin Helsingin Sanomien gallupissa sitä mieltä, että presidentin sisäpoliittista valtaa pitäisi kasvattaa. Niinistö vastaa jyrkästi: Ei.
Hän oli mukana 1990-luvulla presidentin valtaoikeuksia koskevassa valmistelussa ja piti jo silloin loogisena, että sisäpolitiikkaan presidentti ei osallistu.
Kotimaassa Niinistö on halunnut pitää tiivistä yhteyttä eduskuntaan. Eri valiokuntia hän on tavannut lähes 50 kertaa. Näistä tapaamisista 18 on ollut ulkoasiainvaliokunnan kanssa. Pari kertaa vuodessa Mäntyniemessä ovat vierailleet myös kaikkien eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.
Niinistön ajattelu eduskuntayhteyksien ylläpidossa lähtee siitä, että viimeisessä perustuslain muutoksessa eduskunta asetettiin korkeimman vallan käyttäjäksi ulkopolitiikassa. Eduskunta ratkaisee, jos presidentti ja hallitus ovat erimielisiä ulkopolitiikasta.
Tapaamiset Mäntyniemessä ovat isännän mielestä olleet hyvin avoimia ja asioita on käyty paljon läpi.
–Saan ymmärretyksi omaa ajatteluani ja kuulen arvokasta ajattelua muilta. Olettaisin, että sen takia ulkopoliittinen linjakeskustelu on ollut hyvin asiallista.
Rytminvaihdos vai askel syrjään?
Vaalikamppailussa on alkamassa joulutauko. Media ja tutkijat odottivat, että tv-tentit ja Paavo Väyrysen mukaantulo toisivat yksitoikkoiseen kisaan rytminvaihdoksen.
–Siirryttiin askel asiasta syrjään. Onko se rytminvaihdos? Värikkäimmät tuokiot olivat, kun minua kohtaan esitettiin suoria syytöksiä, mutta vähän vanhoista asioista. Jos se oli rytminvaihdos, niin okei.
Vanhat asiat otti esiin Väyrynen, kun hän syytti Niinistöä Suomen viemisestä EU:n jäseneksi perustuslain vastaisesti.
Kirsi Turkki