Saudi-Arabian naiset ovat rynnistäneet työelämään odotettua suuremmin joukoin sen jälkeen, kun kruununprinssi Mohammed bin Salman ilmoitti toteuttavansa tukun naisiakin koskevia uudistuksia.
Samaan aikaan maan pimeä puoli on yhä voimissaan: vanha holhousjärjestelmä, jonka vuoksi naisten elämä on yhä miesten määräysvallassa.
Uudistusten päätarkoitus on ollut vähentää maan riippuvuutta öljystä ja "saudilaistaa" taloutta myös naisten työpanoksella, mutta asiantuntijoiden mukaan myös puhdistaa maan imagoa sortovaltiona.
Viime toukokuussa Saudi-Arabia lähetti ensimmäisen naispuolisen astronauttinsa avaruuteen Elon Muskin omistaman SpaceX-yhtiön raketilla. Kansainvälisellä ISS-avaruusasemalla käynyt astronautti ja tutkija Rayyanah Barnawi sanoi tiedotustilaisuudessa olevansa onnellinen voidessaan osaltaan "edustaa naisten unelmia ja toiveita Saudi-Arabiassa".
Maakuvaa kiillottaessaan Saudi-Arabia lähetti maailmalle myös joukon naispuolisia suurlähettiläitä. Suomessakin aloitti viime vuonna ensimmäistä kertaa naispuolinen saudisuurlähettiläs, Nesreen Hamad al-Shebel.
Naiset eivät itse saa vaatia oikeuksia
Kruununprinssin kahdeksan vuotta sitten julkistaman Visio 2030 -uudistusohjelman yhtenä tavoitteena oli nostaa naisten työelämään osallistuminen 30 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.
Naisten halu käydä töissä ilmeisesti ylitti kaikki odotukset. Jo vuoden 2022 lopulla melkein 36 prosenttia saudinaisista joko työskenteli tai haki töitä, kertovat uusimmat sauditilastot.
STT:n puhelimitse tavoittaman tunnetun saudiaktivistin Lina Alhathloulin mukaan tilastot eivät kerro kaikkea.
– Jos vain katsoo tilastoja naisten työelämään osallistumisesta, kuva jää epätäydelliseksi. Meidän ei pitäisi todeta vain, että "OK, nyt naiset käyvät töissä". Naiset eivät ole vapaita, ennen kuin heitä suojellaan heidän perheiltään ja miespuolisilta holhoojiltaan sekä poliittiselta järjestelmältä, joka sortaa heitä, sanoo Alhathloul.
Hän johtaa saudinaisten ALQST-ihmisoikeusryhmän seuranta- ja edunvalvontaosastoa.
Uudistusten myötä naiset saavat nyt hakeutua aiemmin kiellettyihin ammatteihin, ajaa autoa vuosikymmenien jälkeen, hankkia passin ja matkustaa ulkomaille ilman miespuolisen valvojan suostumusta. He saavat myös rekisteröidä virallisesti lapsen syntymän sekä hakea avioeroa tai lastensa huoltajuutta.
– Tietenkin joitain hyviä muutoksia piti tehdä – mutta yleisesti ottaen, keitä nämä taloudelliset uudistukset palvelevat? Lähinnä etuoikeutetun eliitin naisia sekä ulkomaisia sijoittajia, Alhathloul uskoo.
Konservatiivinen perhe voi halutessaan yhä estää esimerkiksi naisen opiskelun, työssäkäymisen tai avioliiton. Holhoojaksi nimetty mies – kuten naisen isä, aviomies tai veli – voi lain turvin yhä päättää monista naisen asioista. Holhousjärjestelmää ei ole poistettu monien ihmisoikeusjärjestöjen vaatimuksista huolimatta.
Samaan aikaan naisaktivisteja on pidätetty, heitä on kidutettu, ja heille on annettu pitkiä vankeustuomioita.
Myös Helsingin yliopistolla Saudi-Arabiaa tutkinut Lili De Paola epäilee, etteivät välttämättä kaikki saudinaiset pysty hyötymään uudistuksista.
– Uudistukset ovat olleet hyvin ylhäältä alaspäin tapahtuvia, ja hallinto on pitänyt narratiivia hyvin tiukasti omissa käsissään. Kun esimerkiksi naisten autolla ajaminen sallittiin, samaan aikaan tuli pidätysaalto, jossa tismalleen samoja asioita ja autolla ajamista vaatineita naistenoikeusaktivisteja pidätettiin, De Paola sanoo.
Työelämään lähteneille naisille itselleen uudistukset ovat toki olleet merkittäviä, De Paola myöntää.
Koko perhe voi joutua matkustuskieltoon
Painostuksen lisääntyessä osa saudiarabialaisista ihmisoikeusaktivisteista, kuten heistä tunnetuimpiin kuuluva Lina Alhathloul, toimii ulkomailta käsin.
Lina Alhathloulin oma sisar Loujain Alhathloul pidätettiin toukokuussa 2018 juuri autolla-ajokampanjan takia. Loujain Alhathloul vapautettiin kolme vuotta sitten, mutta sisaren mukaan hän ei saa poistua maasta.
– Sisareni matkustuskiellon olisi pitänyt päättyä marraskuussa, mutta niin ei käynyt. Hänellä ei ole asianajajaa, koska kukaan ei uskalla ryhtyä siihen. Edellinen asianajaja pidätettiin muutamaksi kuukaudeksi samalla kuin sisarenikin, Lina Alhathloul kertoo.
Alhathloul on varma, että Loujain Alhathloulia kidutettiin ja hänelle annettiin muun muassa sähköiskuja vankilassa. Vaikka ihmisoikeusjärjestöjen painostuksen jälkeen vankilassa käynyt tutkimusryhmä hänen mukaansa totesi saman, sekään ei uskaltanut puhua asiasta julkisesti.
– Sisareni elää valvonnan alaisena, eikä hän saa puhua ajastaan vankilassa. Koko perheeni elää matkustuskiellon alla, Lina Alhathloul sanoo.
Ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin mukaan tällaiset kollektiiviset rangaistukset, jossa koko perhettä rankaistaan matkustuskielloin ja joilla ulkomailla asuvat aktivistit erotetaan perheistään, ovat Saudi-Arabiassa lisääntyneet.
Amnestyn mukaan viimeksi viranomaiset pidättivät marraskuussa 29-vuotiaan kunto-ohjaajan ja naisaktivistin Manahel al-Otaibin, koska hän oli ottanut itsestään kuvia Snapchat-viestipalvelussa ilman päähuivia. Hän oli myös jakanut somepostauksia naisten oikeuksista ja vaatinut holhousjärjestelmän lakkauttamista.
Amnestyn mukaan viranomaiset ovat kieltäytyneet antamasta al-Otaibin perheelle tietoa hänen olinpaikastaan ja eristäneet hänet täysin ulkomaailmasta.
Suuri osa naisista peittää yhä kasvonsa
Suomalainen De Paola itse oleili maassa useita kuukausia maisterintutkielmansa vuoksi puolitoista vuotta sitten, jolloin maassa puhalsivat jo uudet tuulet – ainakin pinnalta katsottuna.
– Siellä oli valtava Riyadh Season -niminen festivaali, jossa eri puolille kaupunkia oli rakennettu alueita, joissa oli konsertteja, shoppailualueita, tapahtumia, hän muistelee.
Suuri osa saudinaisista pukeutui yhä kasvot peittävään mustaan huiviin eli niqabiin, mutta kaduilla näkyi jo vapaampaakin pukeutumista.
– Riadissa oli myös erilaisia alueita, joissa naisille oli erilaisia (pitkiä islamilaisia asuja eli) abayoita. Osalla oli värikkäät päähuivit tai kaikki eivät peittäneet kasvoja tai hiuksia kokonaan, hän kertoo.
Paitsi festivaaleihin, Saudi-Arabia on satsannut myös urheiluun. Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Saudi-Arabiaa urheilupesusta, jolla maan mainetta yritetään kohentaa urheilun avulla, ihmisoikeusrikkomuksia piilotellen. Guardian-lehti kertoi heinäkuussa maan käyttäneen urheilusopimuksiin valtion kassasta jo lähes kuusi miljardia euroa.
Turisteja ja länsimaalaisia ammattilaisia maa yrittää houkutella muun muassa avaamalla pääkaupunkiin Riadiin ensimmäisen viinakaupan vuosikymmeniin, kertoi BBC. Sen on kuitenkin määrä palvella vain ei-muslimeja. Kruununprinssi Mohammed bin Salman on kuvaillut uudistusten henkeä Atlantic-lehdelle näin:
– Me emme yritä olla kuin Dubai tai Amerikka, hän selitti lehden haastattelussa maaliskuussa 2022.
– Maamme on perustettu maailmankuvalle ja uskomuksille, jotka perustuvat islamiin ja heimokulttuuriin, arabikulttuuriin sekä ainutlaatuisiin piirteisiin saudikulttuurissa. Tämä on meidän sielumme. Sen poistaminen tarkoittaisi, että maamme romahtaa, hän sanoi.
