Jos nyt putoaisit syvään veteen, löytyisikö sinulta vähintään perusuimataito?
Opetussuunnitelman mukaan perusuimataito tulee opettaa 3.–6. luokan aikana. Perusuimataito tarkoittaa kykyä uida vähintään 50 metriä kahdella eri uintitavalla ja sukeltaa 5 metriä pinnan alla.
Pohjoismaisen uimataitomääritelmän mukaan uimataitoinen henkilö pystyy syvään veteen pudottuaan uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään. Uimataito on kansalaistaito, joka mahdollistaa turvallisen vesillä liikkumisen ja uintiharrastuksen läpi elämän.
Synkät hukkumistapaukset menneeltä kesältä ovat herättäneet huolta koulujen uimaopetuksen riittävyydestä. Ilkka-Pohjalaisen elokuussa tekemän selvityksen mukaan uimaopetuksen määrä ja laatu vaihtelevat eri puolella Etelä-Pohjanmaata.
Tiedostettu arvovalinta
– Seinäjoella aloitettiin 25 vuotta sitten järjestelmällinen ja uimaopettajajohtoinen koululaisten uimaopetus, kertoo liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä.
Uimaopetusta koordinoivaan uintityöryhmään kuuluu opettajia ja liikuntapalvelujen henkilökuntaa, kuten 11 vuotta koko kaupungin koululaisten uimaopettajana toiminut Heli Hahtokari.
Laadukkaan uimaopetuksen varmistaminen on ollut yhdessä liikuntapalvelujen ja opetustoimen tietoinen arvovalinta. Mäkelä pitää Seinäjoen uimaopetusmallia laadukkaana, mutta ei poikkeuksellisena.
– Seinäjoki on alusta asti ollut edelläkävijöiden joukossa uimaopetuksen järjestämisessä.
Seinäjoella uimataidon vähimmäistavoitteet luokittain
lk.: Oppilas liikkuu koko allasta käyttäen. Uskaltaa mennä apuvälineen kanssa sekä päin- että selinmakuulle.
lk.: Oppilas uskaltaa uida uintisyvyisessä vedessä apuvälineen kanssa tai ilman.
lk.: Oppilas pystyy yhtäjaksoisesti uimaan vähintään 25 metriä.
lk.: Oppilas ui yhtäjaksoisesti 50 metriä.
lk.: Oppilas ui yhtäjaksoisesti 100 metriä.
lk.: Oppilas ui yhtäjaksoisesti 200 metriä.
Kaikki pääsevät uimaan
Seinäjoella kaikille oppilaille esikoululaisista neljänteen luokkaan asti järjestetään uimaopettajan opetusta.
Esiopetusryhmille varataan lukuvuoden aikana kaksi puolen tunnin uintia. 1.–4. luokkalaisilla on sekä syksyllä että keväällä kolme uintikertaa. Lukuvuoden aikana heillä on siis yhteensä kuusi uintituntia.
– Resurssipulan vuoksi 5. ja 6. luokkalaisten uimaopetuksesta on karsittu. Sen myötä nuorempia voidaan jakaa enemmän pienryhmiin, Mäkelä kertoo.
Viidesluokkalaisista alkaen omien opettajien täytyy hoitaa sekä valvontaa että opetusta samanaikaisesti. Ylemmillä luokilla uintikertoja on yhteensä enää neljä kertaa.
Jotta kaikille kouluille ehditään tarjota tasapuolisesti edes muutamia allasvuoroja, uinti alkaa heti elokuussa koulujen alettua.
Tänä lukuvuonna perusuimataitoa opettelevia alakoululaisia on 4527 oppilasta. Lisäksi tulevat eskarit ja yläkoululaiset. Arkisin allasvuoroja tarvitsevat myös toisen asteen opiskelijat.
Ahtaus on turvallisuusuhka
Altaiden ahtaus on tällä hetkellä Mäkelän ja Hahtokarin mielestä Seinäjoella suurin ongelma. Uimaopetuksen ryhmäkoot ovat vaihtelevia.
– Alle 20 päätä on vielä ihanteellinen ryhmäkoko. Kolmekin uimaria lisää, niin pärskettä riittää, vaikka paikalla olisi kaksi aikuista, Hahtokari kuvailee.
– Enimmillään minulla on ollut tuhat oppilasta viikon aikana ja monta opetusryhmää yhtä aikaa. Ryhmämääriä on karsittu turvallisuussyistä.
Turvallisuus on uintiopetuksen prioriteetti numero yksi. Siitä Hahtokari ei jousta. Vakavilta onnettomuuksilta on hänen uransa aikana onneksi säästytty.
– Muutamia läheltä piti -tilanteita on sattunut aktiivisen opetustilanteen ulkopuolella. Oppilaiden taitotason tuntemus on äärimmäisen tärkeää.
Harjoitus tekee mestarin
Uimaopetuksen tavoitteiden toteutumista seurataan taitotasotesteillä 2., 4., 6. ja 9. luokalla.
– Seinäjoen alakoululaisten uimataito on yleisesti ottaen huippuhyvällä tasolla. Yläluokilla oppilaiden taitotaso laskee hieman, Jari Mäkelä kertoo.
Heli Hahtokari pitää uimataidon minimivaatimuksista kiinni.
– Ketään ei unohdeta. Jos 5. luokan oppilas tarvitsee vielä harjoitusta, hän tulee nuorempien mukana uimaan lisää. Tapauksia on vuosittain muutamia.
Lisäharjoittelua mahdollistavat myös liikuntapalvelujen kesäuimakoulut. Syyslomaviikolla aikuisillekin järjestetään alkeisuimakouluja.
– Ulkomailta muuttaneelle sellainen voisi olla hyvä tilaisuus tutustua uimiseen, Mäkelä sanoo.
Mäkelän mukaan aikuisten uimakouluryhmissä on yleensä tilaa tulijoille. Uimataidon kehittymiselle tärkeimpänä Mäkelä ja Hahtokari pitävät mahdollisuutta uida riittävästi. Uimaan oppii vain uimalla.
– Uimataito on parasta opetella nuorena. Jos vedestä on huonoja kokemuksia tai uimisesta tulee mörkö, se on isoin syy heikolle uimataidolle vielä aikuisenakin, Hahtokari toteaa.
Ruutu auttaa altaalla
Koko kaupungin alakoululaiset uivat Heli Hahtokarin silmien alla. Hahtokari on opettanut uintia vuodesta 1996. Seinäjoella hän on viihtynyt viimeiset 21 vuotta opettaen eri asiakasryhmiä.
– Voisin sanoa, että näen heti varpaiden asennosta, kuka osaa jo uida ja kuka ei, hän hymyilee.
Päteviä uimaopettajia on koko Suomen tasolla vaikea löytää. Vähimmillään uimaopettajaksi riittäisi 100 tunnin laajuinen uimaopettajakurssi.
– Tämä on mukavaa päivätyötä, mutta voi olla, että palkkaus ja kiinnostavuus eivät houkuttele.
Nykyaikaiset otteet
Ryhmien sisäiset taitotasoerot haastavat kokenuttakin opettajaa. Toisaalta Hahtokari kokee, että on suuri etu tuntea koululaiset jo esiopetuksesta lähtien.
Opeturyhmän allasaika on tehokas 20–30 minuuttia. Uintikokemuksen tulisi jokaisella kerralla olla hauska, mutta myös kehittävä.
Kivistön koulun 2. luokkalaiset ovat tulleet uimaan. Heti perään alkaa 4. luokkalaisten uimatunti. Hahtokarin mukaan alakoululaiset ovat yleisesti ottaen aina innoissaan uintitunneista.
–Selkeät tavoitteet motivoivat. Siksi puhun myös lapsille taitotasovaatimuksista. Ketään ei pakoteta. Kannustan jo ekaluokkalaisia rohkeasti kokeilemaan syvää allasta, jos siihen on intoa. Opetan lapsia arvioimaan omia rajojaan, sillä se on vedessä tärkeää.
Altaan reunalla Hahtokarilla on lempeän napakka ja leikkimielinen ote. Altaaseen tepsutellaan jonossa kuin ankanpojat. Välillä Hahtokari näyttää ruudulta ohjeita. Opetuksen tukena on Hydrohex-sovellus, josta voidaan näyttää videoita vedessä tehtävistä liikkeistä.
– Tämä sovellus oli yksi ehdoton toiveeni opetuksen apuvälineeksi. Laadukkaista videoista saa hyvän käsityksen, mitä veden alla pitäisi tehdä.
Lasten huomio liimautuu ruutuun. Hydrohex on erityisen tärkeä apuväline, jos lapsella ja opettajalla ei ole yhteistä kieltä.
Uinnin erikoisjoukot
Neljännen luokan oppilaista kaikki uivat alkulämmittelynä kuntouintialtaan 25 metrin matkan.
Tekniikkaharjoittelua uimaopettaja naamioi osaksi leikkiä. Kun Hahtokari mainitsee, että on päivän erikoisjoukkotehtävän aika, viekkaat hymyt nousevat lasten kasvoille.
Tunnelma alkaa poreilla ja osan on vaikea pidätellä intoa päästä suorittamaan ohjetta. Tehtävänä on pitää kasvot pinnalla, mutta polkea vettä käsillä ja jaloilla paikoillaan. Onnistuuko?!
Alla olevalla videolla haastattelussa Kivistön koulun 4. luokkalaiset Hilda Kettunen, Joel Halonen ja Juuso Mäki-Jussila.
Uintipassi ja uimakoulut
Oppivatko kaikki uimaan?
– Yleensä kyse on vain harjoituksen puutteesta. Yhden lapsen muistan, jonka sain vielä 6. luokalla uimaan. Toivoisin, että olisi enemmän aikaa laskeutua epävarmojen oppilaiden luo ja kysyä, mikä tuntuu hankalalta, Heli Hahtokari pohtii.
– On myös vanhempien tehtävä tukea uimataidon oppimista sekä vapaa-ajalla että koulussa.
Jos alakoululaisen oppilaan kohdalla näyttää siltä, että koulu-uinnilla ei saavuteta riittävää osaamista, Hahtokari sujauttaa reppuun uintipassin. Uintipassi oikeuttaa oppilaan ja seurassa saapuvan aikuisen yhteen maksuttomaan uintikertaan. Huoltajan ei tarvitse osata opettaa.
– Uimataito ei saa olla kiinni esimerkiksi taloudellisista syistä. Jos uintipassi löytyy lapsen repusta, silloin vanhempana täytyy toimia. Tarkoitus on kannustaa tulemaan uimahalliin harjoittelemaan.
Ohjeet uimahalliin
Seinäjoen uimahalli siirtyy talven normaaleihin aukioloaikoihin 1. syyskuuta.
Uimavalvojat ja hallimestari Kari Elomaa haluavat muistuttaa kävijöitä muutamasta perusohjeesta.
Uintilipulla hallin käyttöaika on 2 tuntia. Uinti + kuntosali -lipulla 3 tuntia.
–Käyttöaika lasketaan niin sanotusti portista porttiin eli siihen sisältyy uinti, saunominen ja pukeutuminen.
Sisään uimahalliin pääsee vielä 45 minuuttia ennen sulkemista, mutta uintiaika päättyy 15 minuuttia ennen kuin ovet suljetaan. Käyttöajan huomioiminen on tärkeää, koska myös iltapäivisin altaat ovat ruuhkaisia.
–Ilman aikuisia uimaan tulevien lasten kanssa kannattaa keskustella käyttöajasta ja sopia uimareiden kotiinhakuaika etukäteen.
Ennen uintia
Hallin ohjeisiin kannattaa tutustua ennen uintikäyntiä. Tarkoitus on taata kaikille turvallinen liikuntapaikka.
Uimahallissa täytyy käyttää uima-asua. Uima-asu puetaan pesun jälkeen.
Suihkutiloissa peseydytään hyvin ja kastellaan hiukset. Pitkät hiukset tulee pitää kiinni.
Saunaan tarvitsee oman istuinalustan. Saunaan saa mennä pyyhkeellä, mutta uima-asu täytyy riisua ja jättää saunan ulkopuolelle.
Kunnioita muita
Juokseminen on ehdottomasti kielletty liukastumisvaaran vuoksi.
Altaiden reunoilta ei saa hyppiä veteen.
Pukeutumistiloissa tai uimahallissa ei saa valokuvata.
– Opasteet ovat olemassa syystä. Muiden uimareiden kunnioittaminen on tärkeää sekä altaassa että sen ulkopuolella.
Elomaa toivoo, että ongelmatilanteissa henkilökuntaa lähestytään rohkeasti.
