Alavutelaisten Raimo ja Orvokki Tanilan eno Eero Sauli Keltamäki palasi torstaina pitkältä, yli 80 vuotta kestäneeltä matkalta takaisin kotipitäjäänsä pienessä valkoisessa arkussa.
Kolmannen jääkäripataljoonan kolmanteen komppaniaan kuulunut sotamies Eero Keltamäki oli syntynyt 18.4.1925. Hän katosi jatkosodan taisteluissa Kärstilänjärvellä 26.6.1944 ollessaan vain 19-vuotias.
Keltamäen maalliset jäänteet otettiin vastaan Alavuden kirkkopihalla kovassa tuulessa ja tuiverruksessa juhlavin menoin.
Hänet haudataan myöhemmin keväällä sankarihautaan, joka nimilaattoineen odottaa jo valmiina Alavuden sankarihautausmaalla.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on teettänyt löydetystä vainajasta DNA-testin, jonka avulla tunnistus on tehty.
Keltamäki oli kotoisin Alavuden Seinäjärveltä. Sotaan lähti kolme veljestä, joista vain yksi, iältään keskimmäinen Ilmari Keltamäki selvisi hengissä.
Raimo ja Orvokki Tanila eivät koskaan ehtineet tavata sodassa kaatunutta enoaan, mutta olivat luonnollisesti liikuttuneita tilaisuudessa.
– Viimeiseen asti heitä odotettiin kotiin. Veljeksistä vanhin, Johannes, jota myös Jussiksi kutsuttiin, lienee hukkunut Vuokseen. Häntä ei ole löydetty, kertoo Orvokki Tanila.
Peltokangas: "Pitkä odotus on nyt päättynyt"
Tilaisuuteen osallistunut Alavuden kirkkoherra Kalle Peltokangas tiesi puheessaan, että kesällä 1944 kentälle jäi noin 3000 sotilasta ja heistä 2800 katosi.
Heidän etsintänsä aloitettiin lähes 50 vuoden kuluttua sodan päättymisestä.
– Vainajien etsinnät on tehty vapaaehtoisvoimin, mistä tänään saamme antaa suuren kiitoksen näihin tehtäviin osallistuneille. Pitkä odotus on nyt päättynyt ja sukulaiset ovat saaneet lopullisen varmistuksen Eero Keltamäen kohtalosta.
Keltamäen maalliset jäänteet löydettiin taistelukentältä vuonna 2020 ja DNA-testit valmistuivat viime joulukuussa.
– Omaiset ovat toivoneet Eero Keltamäen hautaan siunaamista sotilaallisin kunnianosoituksin. Tämän pyynnön tahdomme mielellämme täyttää.
Peltokankaan mukaan kyseessä on koko paikkakunnalle merkittävä asia.
– Tätä juhlavaa toimitusta alamme nyt valmistelemaan yhdessä paikkakunnan eri toimijoiden kanssa annettujen ohjeiden mukaisesti.
Varsinaisen siunaustilaisuuden tarkka ajankohta ei ole vielä tiedossa, mutta se selvinnee lähiaikoina.
Peltokankaan tiedossa ei ollut muita alavutelaisia sankarivainajia, joiden jäänteet olisi myöhemmin haudattu kotiseurakunnan sankarihautaan.
Kurikassa vastaavaa tilaisuutta vietettiin viime syksynä.
Etsinnät ovat käynnissä kaiken aikaa
Sotavainajien muiston vaalimisyhdistyksen toiminnanjohtaja Ilpo Kärkkäinen kertoo, että vastaavia tilaisuuksia järjestetään eri puolilla maata vuosittain kymmenkunta.
– Venäläiset etsijät etsivät neuvostosotilaiden jäänteitä ja samalla myös suomalaisten sotilaiden jäänteitä eli etsintöjä tehdään kyllä sillä puolella rajaa kaiken aikaa, Kärkkäinen kertoo.
Vainajia on päästy kotiuttamaan myös Ukrainan sodan aikana Venäjältä, viimeksi 2023 loppusyksyllä. Tällä hetkellä kotiuttaminen ei kuitenkaan onnistu rajan ollessa kiinni.
Vainajien kotiuttaminen tehdään hänen mukaansa yhteistyössä venäläisten viranomaisten kanssa.
– Suomen ja Venäjän välillä on solmittu valtiosopimus 1992. Suomessa tätä sopimusta toteuttaa vuonna 1998 perustettu Sotavainajien muiston vaalimisyhdistys ry.
– Kotiuttamisen jälkeen THL eristää löydetyistä jäänteistä DNA:n ja yhdistyksen tehtäväksi jää vertailunäytteenantajan etsintä. Ensisijaisesti näytteenantajia etsitään äiti-sisarlinjasta ja jos heitä ei löydy, niin esimerkiksi veljien jälkeläisistä, Kärkkäinen selvittää.
Lisätietoja löydetyistä vainajista etsitään muun muassa henkilöiden kantakorteista ja sotapäiväkirjoista.
Eero Keltamäen jäänteet löydettiin Kärkkäisen mukaan maastosta. Häntä ei ollut haudattu. Paikalta löytyivät myös tuntolevyn jäänteet.
Keltamäki kaatui panssaridivisioonan vastahyökkäyksessä.
Kaiken kaikkiaan sotien aikana katosi noin 13 000 suomalaista sotilasta, joista 2000 on haudattu kenttähautoihin tai he ovat hukkuneet.
Noin 1600 sotilaan jäänteet on palautettu Suomeen ja heistä 440 vainajaa on tähän mennessä tunnistettu.
Kiinnostaako aihepiiri sinua?
Lisätietoja sankarivainajien etsinnästä löydät muun muassa Sotavainajien muiston vaalimiesyhdistys ry:n verkkosivuilta osoitteesta sotavainajat.net, Kansallisarkistosta kansallisarkisto.fi, Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokannasta sotasampo.fi sekä Kansallisarkiston asiointipalvelusta astia.fi