Maanantai oli meille suomalaisille erittäin tärkeä päivä. SAK:n päätös yhteiskuntasopimuksen hyväksymisestä poisti syksyn mittaan työmarkkinoille syntyneitä jännitteitä ja rauhoitti näin tilannetta monilla työpaikoilla.
Valitettavasti vain noin 60 prosenttia SAK:n liitoista liputti suoraan sopimuksen puolesta. Tämä aiheutti vastareaktion EK:ssa ja sai myös monet muut pohtimaan tehdyn sopimuksen jatkoa. Uskon, että aivan kaikki eivät vielä ymmärrä maanantain alustavan neuvotteluratkaisun merkitystä maamme kilpailukyvyn tehostumiselle ja sitä kautta lisääntyvälle viennille. Lisääntyvä vienti lisää luonnollisesti myös työpaikkoja ja kerryttää näin yhteistä kassaamme, josta toivon mukaan riittää nykyistä enemmän jaettavaa erityisesti yhteiskuntamme vähäosaisille.
Tästä SAK:n päätöksestä on iloittu monella tavalla. Toivon hartaasti ymmärrystä myös niille henkilöille, jotka ilmaisevat ilonsa spontaanisti läimäisemällä työkaveriaan kämmenellä hartioihin tai tekemällä hänen kanssaan kansainvälisistä urheilukilpailuista tutun ”nyrkkimerkin”. Tällä nyrkkimerkillä yksikään urheilija ei halua alistaa taikka halveksua kilpakumppaniaan tai työkaveriaan, vaan ele on tarkoitettu juuri päinvastaiseksi viestiksi ja kannustukseksi yhä parempiin suorituksiin. Merkki osoittaa, että olemme samassa veneessä ja samassa joukkueessa – me kaikki.
Samassa veneessähän me totisesti olemme, pitäköön perää mitkä puolueet tahansa. Meidän on vähitellen ymmärrettävä, että valtakunnassa ei ole erikseen hallituksen luomia työpaikkoja ja opposition työpaikkoja, eikä hallituksen taikka opposition luomaa talouskriisiä, vaan kaikki työpaikat ovat yhteisiä samoin kuin talouskriisikin. Työllä ja työpaikkojen määrällä ei saa enää tehdä puoluepolitiikkaa.
Puoluepolitikoinnin sijaan hallituksen ja opposition on yhdistettävä voimansa ja yksituumaisesti yhdessä ammattiyhdistysten kanssa etsittävä kaikki keinot työllisyystilanteen parantamiseksi. Keskinäiseen nokitteluun ei ole enää varaa millään työpaikalla, eikä varsinkaan eduskunnan istuntosalissa. Marsalkka Mannerheimin ajatusta lainaten, tässä tilanteessa vain yhteisymmärryksestä kumpuavalla voimalla saadaan Suomen talous kasvuun. Yhteistyö ei välttämättä enää riitä, vaan nyt tarvitaan yhteistyön lisäksi myös laajaa kansallista yhteisymmärrystä.
Laki Metsähallituksen uudelleenorganisoinnista on saanut paljon julkista huomiota ja meille kansanedustajille on tulvinut sähköposteja pilvin pimein. Monissa viesteissä ennakoitiin Metsähallituksen myyntiä ja metsäomaisuutemme ja juomavetemme päätyvän lopulta ulkomaisten pääomasijoittajien pelinappuloiksi.
Metsä- ja kalareissuillani liikun luonnossa paljon. Pääasiassa yksityisten omistamilla mailla ja vesillä, mutta usein anturan alla on myös Metsähallituksen maata ja kölin alla Metsähallituksen vettä. Metsä- ja kalamiehenä arvostan hyvin hoidettuja Metsähallituksen luontopalveluja. Ne tulevat pysymään kansallisessa omistuksessa ja kansalaisten käytössä myös tulevaisuudessa.
Reijo Hongisto
Kirjoittaja on kansanedustaja (ps.) Vimpelistä.