Merenkurkun saaristo on Suomen ainoa luontoilmiöön perustuva maailmanperintökohde Unescon maailmanperintölistalla. Se sijaitsee viiden eri kunnan alueella, ja sen toinen osa on samaa maailmanperintökohdetta Ruotsin Korkearannikon puolella.
Jääkauden aikana valtavat jäämassat painoivat maata alaspäin, joka nyt hiljalleen, vajaan sentin vuosivauhdilla, nousee takaisin normaalitasolle. Samalla jääkauden muodostamat pitkät ja kapeat DeGeer -moreenit paljastuvat.
Tämä geologinen ilmiö on niin ainutlaatuinen, että Unesco hyväksyi Merenkurkun mukaan arvostetulle listalleen.
Ja onhan se hienoa, että Unesco on niputtanut Merenkurkun yhteen muiden maailmanperintökohteiden kanssa, kuten Grand Canyon, Galapagossaaret ja Victorian putoukset.
Toisin kuin suojeluohjelmat, maailmanperintöstatus ei juuri rajoita kehitystoimintaa.
Unescon listalle pääseminen nostaa alueen kiinnostavuutta ja on monelle päällimmäinen syy vierailla Vaasan seudulla.
Kun vierailijat ovat täällä, he käyttävät rahaa palveluihin, kuten ostoksiin, ruokailuun ja yöpymiseen. Maailmanperintöalueen matkailua kannattaa kuitenkin kehittää niin, että luonto ja kulttuuriperinne ovat keskiössä. Kehityksen pitäisi siis tapahtua kestävien periaatteiden mukaisesti. Näin myös tapahtuu.
Emme tavoittele massoja, vaan hallittua turismia, joka tuo alueelle työpaikkoja sekä luo ja ylläpitää palveluja. Se tekee alueestamme myönteisesti kuuluisan. Raippaluodon sillan kupeessa sijaitsevalle Maailmanperintö ry:lle ja Maailmanperintöportille myönnettiin ympäristösertifikaatti joulukuussa 2022. Moni vierailija kysyy näistä sertifikaateista, ennen kuin päättävää suunnata matkallaan tänne.
Kuten todettu, maa kohoaa täällä vajaan sentin vuodessa.
Laskennallisesti uutta maata paljastuu noin neliökilometrin verran vuodessa. Se tarkoittaa noin A5 -kokoisen paperin verran joka sekunti. Eli siitä, kun rupesit lukemaan tätä kolumnia, on jo syntynyt ruokailupöydän verran uutta maata. (Tämä on muuten sopivan haastava laskutehtävä. Päädytkö samaan tulokseen?)
Samaan aikaan ilmastonmuutos on alkanut vaikuttaa toiseen suuntaan, kun jäätiköt sulavat ja lämmennyt vesi laajenee valtamerissä. Se johtaa merenpinnan nousemiseen.
Maa jatkaa kohoamistaan, mutta korkeampi vedenpinta peittää osan nousseesta maasta alleen.
Meille vedenpinnan nousu ei ole vielä sellainen ongelma kuin monelle maailman pienelle saarivaltiolle.