Täyden päivystyksen sairaala meni sitten sivu suun vaasalaisilta. Mitä vielä voisin kansalaisena tehdä? No, jos mikään ei enää auta, jäljelle jää vain kosto.
Seuraavissa eduskuntavaaleissa en äänestä keskustaa, kokoomusta enkä perussuomalaisia. En, vaikka jäljelle ei jää yhtään hyvää vaihtoehtoa.
Ruotsalaista kansanpuoluetta on myöhäistä äänestää. Jos olisin viime vaaleissa tiennyt, mitä tuleman pitää, olisin antanut ääneni RKP:lle.
Todennäköisesti kaikki muutkin Pohjanmaan maakunnan asukkaat olisivat niin tehneet. Harmi, että RKP:n piti juuri nyt pullahtaa ulos hallituksesta.
Ajatelkaapa, jos RKP olisi ennen vaaleja tajunnut konkretisoida Vaasan keskussairaalaa vaanivan vaaran, olisivat sen voittoluvut olleet kuin suoraan Pohjois-Koreasta.
Uhat realisoituvat. Toisaalta RKP on itse syyllinen Vaasan keskussairaalaan tappioon. Puolueen sisällä ei ole ollut yhtenäistä ajatusta siitä, miten Vaasan seutu saadaan kukoistamaan.
Pohjalaisen pääkirjoituksessa sanottiin, että Vaasan keskussairaalan puolustaminen alkoi liian myöhään. Aivan oikein, mutta kirjoituksessa puhuttiin viikoista.
Keskussairaalan puolustamisen olisi pitänyt alkaa jo vuosia, ellei vuosikymmeniä sitten. Olisi pitänyt tajuta, että koolla ja nimenomaan Vaasan koolla on merkitystä.
Yli sadan tuhannen asukkaan kaupunkia ei olisi näin helposti ohitettu.
Kuntaliitosten vastustajat ovat olleet jostain syystä viime aikoina kovin hiljaa. Vastarannan kiiskille toitotetut uhat ovat alkaneet realisoitua kammottavalla tavalla.
Kiusantekoa. On uskomatonta, että yksi harhaluuloinen ihminen voi viivästyttää sadan miljoonan hanketta ja tehdä samalla kiusaa koko muulle kaupungille.
Wasa Stationista on nyt valitettu jo korkeimpaan hallinto-oikeuteen saakka. Valittajan mielestä rakennus näyttää huumeruiskulta, ja hän sanoo, että se on suunniteltu huumeiden vaikutuksen alaisena.
Palosaaren Saippuatehtaan kaavaa on valmisteltu vuosia. Se on ollut esillä ja siitä on käyty keskustelutilaisuuksia, ja juuri kun sen piti nytkähtää eteenpäin, kaavoittaja sai yli 200 ihmisen allekirjoittaman adressin.
Hommalle piti laitta stoppi, koska kaavan kanssa ei haluta joutua valituskierteeseen. Taas alkaa setviminen alusta, siitä mitä kukin tontille haluaa.
Oma etu ensin. Sosiologi Veikko Eranti sanoo tuoreessa väitöskirjassaan, että kaavoituksesta valittavat ajavat usein omaa etuaan. Ok, mutta kun se usein piilotetaan kaiken maailman hörhöilyn taakse.
Vesa Koivumäki