VIIKON VIERAS: Pohjanmaalla on vuosisatojen ajan ollut elävä teollisuushistoria. Yksi mielenkiintoisista tarinoista on Iskmossa vuosina 1812–1907 toiminut Grönvikin lasitehdas, joka aikanaan oli Pohjoismaiden suurin ikkunalasivalmistaja.
Lasitehtaan menneistä suuruuden ajoista muistuttavat kaksikerroksinen päärakennus puistoineen, pehtoorintalo sekä komea kiviraunio, jotka ovat säilyneet vuosisatoja.
– Grönvikin kartano rakennettiin noin vuonna 1780. Jo pienenä poikana talo kiehtoi paljon, ja päätin, että kartano on minun, jos se vielä joskus tulee myytäväksi. Vuonna 1997 pikkupojan unelma kävi toteen. Rauhassa rapistunut kartano oli ollut asumattomana sata vuotta, kun sen ostimme, kertoo Peter Hästbacka.
Historiallisia yksityiskohtia. Hästbackan perhe entisöi suojelukohdetta viisi vuotta tehden suurimman osan töistä itse. Alusta lähtien kartanosta paljastui vaikuttavia yksityiskohtia.
– Kartanon kellarista löytyi paljon vettä, ja asiantuntijat neuvoivat laittamaan salaojat. Halusin kuitenkin ensin tutkia asiaa. Kellarissa oli roudan rikki vääntämiä holvien tiiliseiniä, jotka niitä työntäessä keinuivat kuin keinutuoli.
Kaivaessaan liejussa ja vedessä Hästbacka tunsi syvällä seinien alla kovaa ja sileää pintaa, joka osoittautui valtavaksi hirreksi. Kartano lepäsi hirsien päällä, kuten historiallisiin rakennustapoihin kuului.
– Kaikeksi onneksemme en ryhtynyt laittamaan salaojia. Jos kellarin vesipinta olisi laskenut, hirret olisivat alkaneet lahota. Esi-isämme osasivat rakentaa luonnonmukaisesti, eivät luontoa vastaan.
Ainutlaatuinen innovaatio. Salaojat tulivat osaksi Hästbackan elämää jo ennen Grönvikin aikaa.
– Asuimme perheen kanssa seitsemän vuotta Ruotsissa. Olin siellä mukana kehittämässä salaojaputkea, jonka idea syntyi jo kymmeniä vuosia sitten. Putken alkuperäinen keksijä suunnitteli ainutlaatuisen tuotteen, hevosenkengän muotoisen salaojaputken, jolla hän voitti kultamitalin Geneven keksijämessuilla 1980.
– Toimin Ruotsin tehtaalla tuotantopäällikkönä ja osakkaana. Lasten vuoksi halusimme kuitenkin tulla takaisin Suomeen, jotta he oppivat suomenkielen. Vuonna 1997 pois lähtiessä sanoin ruotsalaisille, että mikäli he joskus tuotteen myyvät, haluan sen ostaa.
Viitisen vuotta sitten puhelin soi, ja Hästbackalta tiedusteltiin, oliko hän edelleen kiinnostunut.
– Ilman muuta olin kiinnostunut, ja ostin tuotteen ja tuotantolinjan takaisin. Ainutlaatuisella putkella on suuri merkitys rakennusalalla, sillä toimivat perustukset ja salaojat ovat ensimmäinen edellytys terveelle talolle.
Arvokas lahjoitus. Muutama kuukausi sitten puhelin soi jälleen, ja Hästbacka sai kuulla, että putken keksijä oli kuollut.
– Keksijän poika halusi lahjoittaa meille isänsä muistot. Oli suuri kunnia saada keksintöpalkintona saatu mitali ja diplomit yritykselle. Tuotantotiloissa ne muistuttavat 38 vuoden takaisesta hienosta historiasta.
Myös Hästbackan isoisä oli keksijä. Muovialalla jo kolmannessa polvessa toimiva yrittäjä on itse kiinnostunut erilaisista energiaratkaisuista, ja esimerkiksi kotikartanoa on jo parikymmentä vuotta lämmittänyt maalämpö.
– Olen aina ollut todella kiinnostunut tekniikasta. Lapsena vanhempani olivat huolissaan, kun hajotin kaikki lelut. Halusin vain tutkia, miltä lelut näyttävät sisältä ja millainen on niiden rakenne. Jo 12-vuotiaana raahasin kotiin ensimmäisen auton, ja mopojakin oli vaikka kuinka, halusin niitä ruuvata.
Raija Koivisto