Maanantain Dokumenttiprojektissa nähdään Salainen metsäni -teos, jota on mahdotonta lähestyä ilman ennakkoasenteita.
Ajatus nuoresta autistisesta miehestä, joka avustajan kanssa pystyy kirjoittamaan hyvin kypsää tekstiä, on kaunis. Ehkä liiankin kaunis, sillä jo ensi-illan aikaan elokuva herätti keskustelua.
Onko kyse miehen omista ajatuksista, vai onko tekstin takana hänen kättään tukeva avustaja? Testeissä tämä fasilitoinniksi kutsuttu menetelmä on usein reputtanut. Mahdollisen selityksen ilmiölle tarjoavat avustajan käden tiedostamattomat liikkeet.
Valitettavasti ohjaaja Niina Brandt ei mitenkään pyri selvittämään tätä ongelmaa, vaan dokumentin jälkeen katsoja on fasilitoinnin todellisen luonteen suhteen aivan yhtä tietämätön kuin aiemminkin. Ja se, kuka elokuvassa puhuu, on lopputuloksen kannalta aivan keskeinen kysymys. Asiaahan olisi voinut testata suhteellisen yksinkertaisilla kokeilla.
Voitaisiin tietenkin ajatella, että Salainen metsäni on taidetta eikä tiedettä, mutta nyt se ei ole kumpaakaan.
Salainen metsäni maanantaina TV1:ssä klo 21.30.
MIKKO PULLIAINEN
