Äärioikeistolainen Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolue on muutaman viime vuoden aikana järisyttänyt saksalaisen puoluekentän tasapainoa. Puolue sai historiallisen äänivyöryn alkukesällä eurovaaleissa ja syyskuun alun maapäivävaaleissa itäisissä osavaltioissa.
Samaan aikaan perinteisten puolueiden – erityisesti liittohallituksessa olevien sosiaalidemokraattien (SPD) ja vihreiden – kannatus on romahtanut.
Vaikuttaa siltä, että AfD on onnistunut myös muovaamaan saksalaista poliittista keskustelua mieleisekseen. STT:n haastattelemien saksalaisten tutkijoiden mukaan AfD on jo muuttanut poliittisen keskustelun sävyä.
– AfD:n vaikutus on todella suuri, taloustieteilijä Marcel Fratzscher taloustutkimuslaitos DIW Berlinistä tiivistää puolueen aseman Saksan nykypolitiikassa.
Suoraa poliittista valtaa puolueella on käytännössä vain vähän. Puolueella ei nykyisellään ole edustusta missään osavaltiohallituksessa eikä liittohallituksessa, vaikka paikallistasolla tilanne on hieman toinen.
AfD päättää, mistä puhutaan
Puolue on Fratzscherin mielestä avainasemassa siinä, mitkä teemat ovat esillä saksalaisessa poliittisessa keskustelussa. Esimerkiksi liittokansleri Olaf Scholz totesi hiljattain, että olisi tarpeen vakavasti harkita rauhanneuvottelujen aloittamista Ukrainassa.
Trierin yliopiston politiikantutkijan Anna-Sophie Heinzen mukaan lausunto heijastelee ääripuolueiden kantoja.
– AfD ja myös BSW (Bündnis Sahra Wagenknecht) ovat hyvin Venäjä-mielisiä, eikä liittokansleri halua sulkea näitä näkemyksiä täysin pois, Heinze sanoo.
Sahra Wagenknechtin alkuvuodesta perustama BSW-puolue yhdistelee elementtejä vasemmalta ja äärioikealta. Se ajaa sosiaalista oikeudenmukaisuutta, mutta myös tiukempaa maahanmuuttopolitiikkaa ja Ukrainan aseavun lopettamista.
Heinzen mukaan AfD ei pelkästään määritä poliittisella agendalla käsiteltäviä teemoja vaan ohjaa myös sitä, mistä näkökulmasta niitä käsitellään.
– Näin se on yrittänyt tehdä jo pitkän aikaa, puolueen perustamisesta asti, Heinze sanoo.
AfD perustettiin vuonna 2013 vastalauseena rahoitusmarkkinakriisin tasapainotustoimille, joita puolue piti epäonnistuneina. Liittopäiville puolue nousi vuonna 2017 yli 12 prosentin kannatuksella.
Heinzen ja Fratzscherin mukaan AfD:n vaikutus poliittiseen keskusteluun ei olekaan uusi ilmiö.
– Kyse on kehityskulusta, joka on jatkunut yli kymmenen vuotta, Fratzscher sanoo.
Heinzen mukaan AfD:n tai BSW:n vaikutusta ei pidä toisaalta liioitella.
– Kaikki ei ole AfD:n aiheuttamaa. Saksassa on esimerkiksi kuultu maahanmuuttokriittisiä ääniä jo ennen AfD:n perustamista, Heinze huomauttaa.
Keskustelu palaa aina maahanmuuttoon
Maahanmuutto on yksi AfD:n politiikan keskeisimmistä teemoista. AfD pyrkiikin Heinzen mukaan johtamaan keskustelun aina maahanmuuttoon, oli keskustelun teema mikä tahansa.
– Se ei vain hyödynnä jo ihmisten olemassa olevia maahanmuuttopolitiikkaan liittyviä pelkoja ja huolia, vaan yrittää myös vahvistaa niitä.
Viime aikoina maahanmuuttolinjaansa ovat tosin "AfD:läistäneet" myös muut puolueet. Saksan liittohallitus on ilmoittanut aikovansa rajata tiettyjen turvapaikanhakijaryhmien sosiaaliturvaa. Oikeistokonservatiivinen kristillisdemokraatit (CDU/CSU) taas on vaatinut turvapaikanhakijoiden karkottamista rajalle.
Taustalla on läntisessä Saksassa sijaitsevassa Solingenin kaupungissa muutama viikko sitten tapahtunut veitsi-isku, jossa kolme ihmistä kuoli ja useita haavoittui. Teosta epäilty 26-vuotias syyrialaismies on tunnustanut osallisuutensa veritekoon. Äärijärjestö Isis on sanonut olevansa iskun takana, mutta tietoa ei ole vahvistettu.
Saksa on sittemmin kiristänyt rajavalvontaansa muun muassa Belgian ja Hollannin vastaisella rajallaan.
Saksalaisten mielestä demokratia ei toimi
Heinzen mukaansa Saksan ongelma ei ole se, etteivät ihmiset uskoisi demokratiaan.
– Noin 90 prosenttia saksalaisista on kyselyjen perusteella sitä mieltä, että demokratia on ehdottomasti paras valtiomuoto.
Sen sijaan, kun kyselyissä kysytään, toimiiko demokratia Saksassa, putoaa kyllä-vastausten määrä noin puolella.
– Todella monet ovat tyytymättömiä siihen, miten demokratia Saksassa toimii. AfD on päässyt tähän rakoon kiinni, vaikka tyytymättömiä onkin enemmän kuin AfD:n äänestäjiä.
Muut puolueet eivät Heinzen mukaan ole helpossa tilanteessa.
Heinzen mielestä perinteisillä puolueilla on kuitenkin vääristynyt käsitys siitä, että ne voisivat voittaa AfD:n äänestäjiä puolelleen oikeistolaisemmalla politiikalla.
– Jos he sanoisivat nyt, että "AfD on oikeassa, suljetaan kaikki rajat", eivät AfD:n äänestäjät sanoisi yhtäkkiä, että he äänestävätkin CDU:ta tai SPD:tä. Sen sijaan he saisivat vahvistuksen sille, mitä AfD on jo vuosien ajan peräänkuuluttanut.
AfD:n voittokulku jatkunee
Vaikuttaa siltä, että AfD on jatkamassa voittokulkuaan myös tämän viikon sunnuntaina Brandenburgissa järjestettävissä maapäivävaaleissa. AfD ja hallituspuolue SPD ovat olleet molemmat kannatuskyselyissä noin 25 prosentin tuntumassa. Viimeisimmissä kyselyissä äärioikeistopuolue on ollut muutaman pinnan edellä.
Brandenburgissa perinteisesti valtaa pitäneet liittokansleri Olaf Scholzin sosiaalidemokraatit saattavat Fratzscherin mukaan kuitenkin jatkaa maapäivien hallituksen johdossa, vaikka SPD:n tulos hyvin todennäköisesti huononee edellisistä vaaleista.
Se olisi helpotus pohjamudissa kannatuskyselyissä ryömivälle liittohallitukselle, jolle syyskuun alussa itäisissä Saksin ja Thüringenin osavaltioissa järjestettyjen maapäivävaalien tulos oli karvasta nieltävää.
Liittohallituksen kaksi muuta puoluetta, vihreät ja liberaalipuolue FDP, saattavat tosin pudota Brandenburgin maapäiviltä kokonaan pois.
Tiukka ei hallitusyhteistyölle
STT:n haastattelemat tutkijat eivät usko, että AfD:tä otettaisiin Brandenburgissakaan hallitukseen mukaan, vaikka se voittaisi vaalit.
Hallitusneuvotteluja AfD saattaa kuitenkin vaikeuttaa, kuten se on Saksissa ja Thüringenissä jo tehnyt. AfD voisi myös blokata itselleen epämieluisia lakiesityksiä.
Heinze ei usko vaalien tuloksen vaikuttavan merkittävästi valtakunnanpolitiikkaan tai epäsuositun liittohallituksen asemaan.
Sen sijaan Fratzscher pitää myös liittohallituksen kaatumista mahdollisena.
– Todennäköisin skenaario on mielestäni se, että FDP eroaa hallituksesta ensi vuoden aikana. Tai sitten hallitus sinnittelee loppuun asti, Fratzscher pohtii.
Hallituskolmikkoa odottaa hyvin todennäköisesti ensi vuoden syksyn liittopäivävaaleissa rökäletappio. Kristillisdemokraatit on sen sijaan jo kaavaillut itsestään seuraavaa liittokansleripuoluetta.
– Tällöin suuri kysymys on se, kenen kanssa he voivat tehdä hallitusyhteistyötä, Heinze sanoo.