Saksa on onnistunut siinä, missä moni muu on epäonnistunut. Maan nuorisotyöttömyys on EU-maiden alhaisin, Eurostatin tilaston (2016) mukaan alle 7 prosenttia. Keskimäärin nuorisotyöttömyys on EU-maissa noin 20 prosenttia, Suomessa jopa yli 22 prosenttia.
Miten temppu tehtiin? Saksalaiset kiittävät matalia työttömyyslukujaan ammatillisen koulutuksen suosiolla. Useimmat ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat hankkivat ammatin oppisopimuskoulutuksella. Se on suora, nopea pikatie työelämään.
Ammatillisen koulutusyksikön päällikkö Hendrik Voss Saksan käsityöläisyritysten keskusliitosta (Zentralverband des Deutschen Handwerks, ZDH) huomauttaa, että oppisopimuksella värvätään väkeä sinne, missä sitä tarvitaan kipeimmin. Eri alojen kamarit tunnustelevat työelämän tarpeita jatkuvasti.
–Mitä hyötyä on kouluttaa kolmeasataa kampaajaa, jos heitä ei kukaan tarvitse? Jos autoteollisuudella on teknikkopula, lisäämme koulutuspaikkoja. Jos nuoret eivät työllisty, on jokin vialla. Silloin alamme soitella yrityksiin ja kysellä, mikä on vialla, Voss kertoo.
Oppisopimusjärjestelmässä opiskelija on itse vastuussa harjoittelupaikkansa etsimisestä.
Berliiniläinen Clara Franke näki netissä ilmoituksen oppisopimuspaikasta kalliita miestenpukuja valmistavassa Purwin und Radczunissa ja otti yhteyttä. Paikan saaminen tuntui lottopotilta, koska parhaista pesteistä käydään ankaraa kilpailua.
–Olen onnekas! Tavallisesti yritykset käyvät oppilaitoksissa etsimässä työharjoittelijoita, mutta minulle kävi näin. Pidän työstäni. Koulussa opetetaan vaatetushistoriaa ja teoriaa, mutta täällä opin leikkaamaan ja ompelemaan. Olen aina halunnut tehdä ja suunnitella vaatteita itse, Franke hehkuttaa.
Yritys maksaa Frankelle myös pientä palkkaa. Oppisopimusopiskelijoiden palkka nousee asteittain. Alakohtainen alkupalkka on 400–900 euroa kuukaudessa. Kolmantena vuonna se voi olla 1400 euroa bruttona.
Opintoja rahoitetaan myös opintolainalla ja vanhempien tuella.
Ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös yliopistot tekevät nykyään yhteistyötä yritysten kanssa. Esimerkiksi pankkiireja ja lakimiehiä kouluttava The Berlin School of Economics and Law (BSEL) vaatii opiskelijoitaan perusteellista, oppisopimuskoulutusta muistuttavaa työharjoittelua yrityksissä.
Dekaani Helmut Scmeitznerin mukaan työjakson jälkeen opiskelijoilla on sellaisia käytännön taitoja, joita ei opita kirjoista. Oppilaitoksen opiskelijoista noin 85 prosenttia saa töitä lähes heti valmistuttuaan. Moni työllistyy suoraan työharjoittelupaikkaansa.
JOHANNA JURKKA