Saksan hallituksen kristillisdemokraattiset ryhmät jatkavat edelleen myöhään venyviä neuvotteluitaan hallituksen koossapysymisestä.
Kiistelyssä asiat eivät ole enää kovin tärkeitä. Kiistelyn kohteena olevat pakolaiskysymykset olisivat suhteellisen helposti ratkaistavissa viime viikon EU-päätösten jälkeen. Nyt kyse on lähinnä siitä, että rajavalvonnasta vastaava sisäministeri Horst Seehofer on loukkaantunut liittokansleri Angela Merkelille.
–Minä en anna tulla erotetuksi sellaisen kanslerin takia, joka on kansleri minun ansiostani, sanoi Seehofer sanomalehti Süddeutsche Zeitungin haastattelussa.
Seehofer viittaa siihen, että Saksan viime parlamentti- eli liittopäivävaaleissa hänen puolueensa, Baijerin kristillisdemokraatit CSU, sai tavanomaiseen tapaansa suuremman osuuden äänistä vaaleissa kuin muualla Saksassa toimivat kristillisdemokraatit. Näitä muun Saksan keskustaoikeistolaisia eli CDU-puoluetta johtaa liittokansleri Angela Merkel.
–Minun pitäisi taipua, mutta en voi, Seehofer sanoi.
Ilman Baijerin CSU:ta Merkelin hallituksella ei olisi enemmistöä liittopäivillä.
Kahnauksia ennenkin
Seehoferilla ja Merkelillä on ollut kahnauksia jo aiemmin. Seehofer loukkaantui Merkelille, kun Merkel päätti vuoden 2015 pakolaistulvan huippuhetken aikana olla sulkematta Saksan rajoja ilman, että hän kysyi asiasta ensin Seehoferilta. Merkelin mukaan hän yritti saada Seehoferia kiinni, mutta ei onnistunut.
Turvapaikanhakijoihin liittyvä riitely on osittain ollut CSU:n yritys näyttäytyä kovalinjaisena pakolaiskysymyksissä puolueen valmistautuessa syksyn osavaltiovaaleihin Baijerissa.
Baijeria pitkään osavaltioparlamentin enemmistöllä hallinnut CSU on menettänyt tukeaan oikeistopopulistipuolue AfD:lle. Seehoferin yritys on kuitenkin mennyt pieleen, sillä riitely on syönyt CSU:n suosiota Baijerissa ja saanut äänestäjiä siirtymään AfD:n tukijoiksi.
Riitaa koskeva asia ei enää ole kovin iso. EU-maat päättivät viime viikolla yhdessä kiristää linjaansa turvapaikanhakijoiden suhteen.
Merkel on myös solmimassa 14 EU-maan, mukaan lukien Suomi, kanssa kahdenvälisiä sopimuksia, joka mahdollistaa turvapaikanhakijoiden nykyistä nopeamman palauttamisen maahan, johon hakijat ovat EU-alueella ensiksi tulleet.
Merkel korostaa yhteistyötä turvapaikkakysymyksissä muiden EU-maiden kanssa ja hän yrittää saada kiistan ratkaistua EU-ratkaisun kanssa yhteensopivasti.
Seehoferin vaatimat turvapaikanhakijoiden pikakäännytykset koskisivat vain kolmea raja-asemaa Saksan maarajalla. Seehoferin toivoma Saksan toiminta omin päin ilman muita EU-maita saisi ainakin myös Itävallan kiristämään rajavalvontaansa.
Seehoferin vaatimuksista lisäkuluja
Vaikka Merkel myöntyisikin Seehoferin vaatimuksiin, se ei vielä tarkoita sitä, että Seehoferin vaatimuslista turvapaikanhakijoiden käsittelyn suhteen myös toteutuisi.
Hallituksessa myös mukana olevilla sosialidemokraateilla ei ole halua sitoutua Seehoferin vaatimuksiin, joista ei ole sovittu hallitusohjelmassa. Sosialidemokraatit ovat jo aiemmin ilmoittaneet varautuvansa vaaleihin, jotka saattaisivat seurata CSU:n lähtemisestä hallituksesta.
Saksan liike-elämä vastustaa Seehoferin kaavailuja, koska se tuottaa lisäkuluja. Rajatoimien kustannusten lisäksi lisävalvonta hidastaa rajanylityksiä, mikä tuottaa kuluja yrityksille.
Monet yritykset tarvitsevat tuotteita rajan toisella puolella olevilta alihankkijoilta. Kun tarvikkeiden kallista varastointia halutaan välttää, häiriöt kuljetuksissa haittaavat helposti tuotantoa ja myyntiä. Eurooppalaisen taloustutkimuskeskuksen ZEW:n tutkija korostaa myös säästöjä, joita yhteinen eurooppalainen politiikka voi tuottaa ehkäisemällä tilanteiden kärjistymistä varsinaisten kriisialueiden luona.
–Saksan toimiminen omin päin turvapaikkapolitiikassa tällä hetkellä toimisi saksalaisten omaa etua vastaan, sanoo ZEW tutkimusjohtaja Friedrich Heinemann.
Visa Noronen