SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly arvioi, että neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta jatkuvat, vaikka SAK:n hallitus hyväksyi äänestyspäätöksellä sen, että järjestön alaiset liitot lähtevät neuvottelemaan työnantajien kanssa kilpailukykysopimuksen soveltamisesta alakohtaisesti.
Myönteinen päätös syntyi äänin 14–5. Vastaan äänestivät AKT:n, PAMin ja elintarviketyöläisten edustajat. Lisäksi Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi äänesti tyhjää.
Käytännössä neuvottelut yhteiskuntasopimuksesta jatkuvat, koska pääministeri Juha Sipilä (kesk.) edellyttää varmuutta niin sanotusta Suomen mallista ja sen sisällöstä, ennen kuin hallitus antaa lupauksensa veronkevennyksistä, jotka Lylynkin arvion mukaan taivuttaisivat parhaimmassa tapauksessa 200 000 palkansaajan naisvaltaisen PAMin sopimuksen taakse.
– Jos saamme Suomen mallista ratkaisun aikaiseksi, se helpottaa hallituksen päätöksentekoa. Nyt on lähetetty soveltamisneuvottelut liikkeelle. Tässä on viisi osapuolta, joiden pitää neuvotella. Ei ole pelkästään EK ja me, vaan myöskin STTK, Akava ja Kuntatyönantajat. Kyllä kaikkien pitää olla valmiita, jos Suomen mallia yritetään vielä saada neuvotteluiden kohteeksi.
– Ongelma on, että valtiovarainministeriö ei voi arvioida vaikutuksia vuosien 2018 ja 2019 osalta, kun ei ole näkymää siitä, minkälaisella tavalla työehtosopimustoimintaa tehdään silloin, Lyly kiteytti.
Onko SAK:n kanta veronkevennysasiaan tiukentunut?
– Marssijärjestys on selvä: ensin pakkolait pois, sitten lisäleikkaukset ja veronkorotukset ja viimeisenä sitten toteutetaan veronkevennykset. Kun sopimuksessa on mainittu, että toteutetaan nämä kaikki, minkä liitotkin ovat monissa kannanotoissaan todenneet, niin nyt pääministeri kävi hyvin selvittämässä, miten tätä voidaan avata. Suomen malli on yksi väline tässä, ja vastasimme, että olemme valmiita siitä keskustelemaan, Lyly painotti.
Lyly: "Pitää olla vähän optimisti, että uskoo tämän menevän maaliin"
Vaikutatte toiveikkaalta?
– Olen 11 kuukautta tätä kohta tehnyt. Pitää olla vähän optimisti, että uskoo tämän menevän maaliin. Vaikka SAK:sta on nyt noin 40 prosenttia sopimuksen ulkopuolella, niin silti suomalaisista palkansaajista on lähtötilanteessa yli 80 prosenttia lähdössä neuvottelemaan liittojensa kautta, Lyly sanoi.
Onko asetelma kiteytetysti se, että kun Suomen malli valmistuu, sen jälkeen pienipalkkaiset naiset saavat kompensaationsa veronkevennyksinä ja valtavan suuri liitto PAM lähtee mukaan sopimukseen, kun veronkevennyksistä tulee hallitukselta lupaus?
– Tämä on yksi polku, jota tässä nyt mietitään, Lyly vahvisti Lännen Median esittämän polun, josta selvästi on sovittu pääministeri Sipilän ja SAK:n puheenjohtajan Lylyn välillä.
Lyly potee vähän huonoakin mieltä
Lyly kertoi potevansa huonoa mieltä siitä, ettei hän ole toistaiseksi pystynyt neuvottelijana esittämään mallia, joka kelpaisi SAK:n kaikille liitoille.
SAK:n hallitus edellyttää myös, että osa-aikaisten työntekijöiden asemaa ei heikennetä, kun vuosityöajan pidentämisestä 24 tunnilla sovitaan alakohtaisesti.
Hiertääkö tilanteessa ennen kaikkea pienipalkkaisten naisten asema? LM:n selvityksen mukaan kahden aikuisen lapsiperheissä äidin euro on veronalaisten vuosiansioiden keskiarvon perusteella vain 62,5 prosenttia isän eurosta.
– Lisäleikkauskorissa ovat lapsilisät ja työttömyysturvan lisäleikkaukset. Siellä on vuorotteluvapaan lopettaminen ja kaikkea sen tyyppistä. Ne haluamme pois. Pitää muistaa, että tyrmäämme myös tätä koria. Ymmärrän pienipalkkaisten naisten osalta huolen täysin. Joka euro menee elämiseen, ja ostovoima on tässä tärkeää. Sen takia verokeskustelu on noussut, erityisesti pienipalkkaisten naisten osalta, meillä niin vahvasti esille. Semmoinen ratkaisu pitäisi saada aikaiseksi, että ostovoima ei maksujen siirtojen seurauksena heikkene, Lyly korosti Lännen Medialle.
Sopimuksen kohtalo ratkeaa aikaisintaan kesäkuussa – monta kriisin paikkaa vielä edessä
Lyly kiittelee pääministeri Juha Sipilän viime päivien toimintaa.
– Ainut asia, joka tässä on enää epäselvää, on veroratkaisu ja sen suuruus, Lyly huomauttaa.
Jos luulit tai toivoit yhteiskuntasopimusneuvotteluiden päättyneen, olet valitettavasti väärässä. Neuvottelut jatkuvat – nyt vain väännetään Suomen mallista ja veronkevennysvarasta.
Lyly arvioi, että SAK:n liitoille riittää, jos hallitus tekee veroratkaisunsa huhtikuussa. Nopeimmassakin vaihtoehdossa yhteiskuntasopimuksen kohtalo ratkeaa vasta kesäkuussa, jolloin tiedetään sopimuksen kattavuus, alakohtaisten tes-neuvotteluiden tulokset ja paikallisen sopimisen ratkaisut.
– Vasta kesäkuussa tiedämme, syntyykö kilpailukykysopimus. Mekin arvioimme tilannetta silloin, Lyly muistutti.
Kesäkuun ensimmäinen päivä on virstanpylväs. Samana päivänä on tarkoitus kirjoittaa SAK:n ja STTK:n välinen aiesopimus palkansaajien uuden keskusjärjestön perustamisesta.
– Monta kriisin paikkaa on vielä edessä, Lyly heitti huumoria peliin, kun hän lounaan jälkeen asteli jatkamaan SAK:n hallituksen seminaaria.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA