Yhä useampi SAK:n jäsen pettyneenä liiton vastuuttomasta toiminnasta on tehnyt omat johtopäätöksensä ja äänestänyt jaloillaan.
Kun eläkeläiset ja opiskelijat otetaan pois jäsenmääristä, on todellisia jäseniä enää vain noin 500 000 ja jäsenkato vain kiihtyy. Sitä vastoin Loimaan kassana tunnetun Yleisen työttömyyskassan jäsenmäärä kasvoi viime vuonnakin yli 57 000 jäsenellä.
Ammattiliittoonhan ei tarvitse kuulua työttömyysturvan takia, sillä työntekijät ja työnantajat maksavat työttömyyskorvauksista työttömyyskassaan vain 5,5 prosenttia, suurin osa tulee valtion pussista.
Useimpia suomalaisia ärsyttää SAK:n hyvin ideologinen punainen politikointi, sillä ovathan SAK:n toimielimet avoimesti vasemmistoväriä tunnustavia. SDP:nkin tulisi sanoutua irti tästä epäisänmaallisesta kapinaliikkeestä, jonka todellisia tarkoitusperiä ei tunneta, mutta työntekijöiden asialla se ei näytä ainakaan olevan. Sekasortoa luova toiminta palvelee kyllä esim. Venäjän intressejä.
Tämän kapinaliikkeen vaikutuksesta yritykset ja työntekijät, kaikki yhdessä tulevat kärsimään. Tulee irtisanomisia, tulee lomautuksia, yrityksiä menee konkurssiin, monet miettivät toiminnan siirtämistä ulkomaille jne. Tulee myös pysyvää mainehaittaa Suomen yritystoiminnalle luotettavana, kansainvälisenä yhteistyökumppanina.
Kaikki tämä SAK:n rähinä poliittisten ja mafiamaisesti johdettujen poliittisten lakkojen takia, nämä laittomuudet olisi pitänyt Suomessakin kieltää jo yli 20 vuotta sitten. Näin on menetelty esimerkiksi Saksassa, Espanjassa, Britanniassa jne. Poliittiset lakot ja tukilakot ovat muualla Euroopassa, kuten Ruotsissa, korkeintaan parin tunnin pituisia.
Kysymyksessä on härski ideologinen valtapeli, jossa kysymyksessä ei ole ainakaan työntekijöiden etu, vaan jossa näyttää olevan kysymyksessä SAK:n heikkoitsetuntoisten ay-patruunoiden omat henkilökohtaiset merkittävät taloudelliset edut ja vallanhimo. He toimivat hyvin putinimaisen itsekkäästi pitäen kiinni omasta menneisyyden valtakuplastaan.
Näistä kansantaloudelle välttämättömistä reformeista on kyllä yritetty neuvotella yhdessä jo yli 20 vuoden ajan, mutta aina on törmätty SAK:n ideologiseen ei-muuriin. SAK:n patruunat ovat todellisuudessa huolissaan neuvottelumandaattinsa katoamisesta, koska yleissitovissa sopimuksissa liiton pitää edustaa yli puolta jäsenistöstä ja monilla toimialoilla tämä ei taida enää toteutua.
Tämä antaa tilaa rakentavalle hyvähenkiselle yhteiselle paikalliselle sopimisille. Syntyneessä tilanteessa SAK turvautuu epätoivoisena kiristykseen ja uhkaukseen poliittisten lakkojen muodossa painostaakseen maan hallitusta. Jotenkin tämä kapinaliike muistuttaa minusta vuoden 1932 kevään Mäntsälän kapinaa, tosin pyssyt vain puuttuvat.
Tuolloinkin yritettiin horjuttaa maan laillista hallitusta ja oikeusvaltioperiaatteitamme epädemokraattisin keinoin. Olisiko kansakuntamme nytkin aika suoristaa rivinsä!
Nyt on aika meidän kaikkien yhdessä, työntekijöiden ja työnantajien, osoittaa tukemme Petteri Orpon isänmaalliselle hallitukselle ja sen tulevaisuuden Suomi -pelastuspolitiikalle.
Kyösti Kakkonen
Kauppaneuvos
Unkarin kunniakonsuli
Joensuu