Ei siitä lopulta pitkä ole. Vajaat 40 vuotta. Siksi kai sen muistankin niin elävästi.
Me hädin tuskin 18-vuotiaat Hyllykallion soittajapojat sotkimme pyörillä Seinäjoen rautatieasemalle, missä toimi suosittu ravintola Amapola. Tuona torstai-iltana esiintyi valtakunnan kuumin bändi, rockin ja vanhan tanssimusiikin naittanut Topi Sorsakoski & Agents. Kemu myi kyseisille Rock Station -klubeilleen ennakkolippuja Monosella, mistä haimme tiketit jo maanantaina.
Viimeistään Eevan soidessa minäkin löysin itseni parketilta. Paritanssi oli nuorelle rokkarille uusi ja jännittäväkin kokemus. Siksi kai sitä piti niin muistella perjantaiaamuna Nurmon lukion matikantunnilla nuokkuessa.
Kuumien Kemu-klubien lisäksi Amapolassa oli usein perinteisiä lavatanssi-iltoja. Siihen aikaan niitä vielä järjestettiin Seinäjoellakin, Sorsanpesästä Seurahuoneelle ja pitkin viikkoa.
Enää ravintolatansseja ei taida olla tarjolla kuin satunnaisesti. Tanssilavakulttuuri on kuitenkin noussut uudelleen suosioon, myös nuorten keskuudessa. Lisäksi päivätansseissa kuulemma kävisi mielellään moni seniori-ikäinen, heiltä kun taittuvat askeleetkin.
Sum summarum. Pitäisikö siis rykäistä ja tehdä vanhasta, pian autioituvasta asemasta taas tanssipaikka?
Idea ei ole minun. Löysin sen Ilkan Facebook-sivuilta, missä toimitus kyseli kansalaisten toiveita tyhjenevään asemarakennukseen. Moni lukija ehdotti tanssipaikkaa ja vielä useampi kannatti ajatusta.
Onhan siinä kuvassa fiilis kohdillaan. Odotussalin kulmaan (nykyisen näytön paikalle) saisi esiintymislavan ja kiinteän äänentoiston. Aulassa lopettaneen kahvilan tilalle anniskelubaarin. Entisen lippumyymälän paikalle artistien takahuoneen.
Kunnon tanssikengillä kulunut kivilattiakin voisi toimia, tai sitten vedettäisiin vinyylilankkua. Isot ikkunat sopisi peittää pitkillä samettiverhoilla akustiikkaa ja tunnelmaa tuomaan. Äkkiseltään se olisi jo aika lailla siinä.
Yleisön ja esiintyjien olisi helppo junailla keikalle vaikka mistä. Täältä löytyisi muusikoita myös talonbändiin, jolloin vain solistin tarvitsisi pölähtää paikalle.
Kurikassa on komea kulttuurikeskus nimeltä Wanha Asema. Voisiko Seinäjoella olla omansa?
Jos ei haviteltaisi ikuista, vaan mentäisiin muodikkaassa pop up -hengessä ajatuksella: toistaiseksi. Talon purku ei tiettävästi ole ihan heti näköpiirissä.
Asemarakennus on monen mielestä ruma, mutta olisiko enää, jos sitä ajattelisi rujolla romantiikalla ja nimeäisi sen Seinäjoen Pikku-Berliiniksi.
Tohtisiko joku ottaa kopin? Selmu? Tangomarkkinat?