Saimaalla on onnistuttu historiallisessa saimaannorpan suojelutyössä, kun hoitoon otettu norppa palautettiin ensimmäistä kertaa luontoon.
Metsähallituksen hoidossa ollut saimaannorpan kuutti vapautettiin luontoon Koloveden kansallispuistoon viime lauantaina. Metsähallituksen luontopalvelut vastaa saimaannorpan suojelusta Suomessa.
Uroskuutti oli hoidossa Metsähallituksen tiloissa yli kaksi kuukautta sen jälkeen, kun virasto oli saanut kesäkuussa yhteydenoton pitkiä aikoja toistuvasti laiturilla makaavasta huonokuntoisesta kuutista.
Saimaan Pihlajavedellä kiinni otettu norppa oli pieni ja painoi vain kahdeksan kiloa. Kuutti lihoi hoitonsa aikana yli 10 kiloa ja kasvoi pituutta noin 10 senttiä. Se söi Saimaan muikkuja hoitojaksonsa aika yhteensä noin 90 kiloa.
Luonnonsuojelun erityisasiantuntija Miina Auttila kertoo STT:lle, että luontopalvelut on ottanut tiloihinsa hoitoon muutamia norppia viime vuosien aikana. Tavallisesti norpat ovat niin huonokuntoisia, että ne kuolevat ensimmäisen yön aikana. Näin kävi esimerkiksi viime syksynä.
Arviointi norpan hoitoon ottamisesta tehdään aina tapauskohtaisesti.
– Kynnys on todella korkea ottaa norppa luonnosta kiinni ja hoidettavaksi. Kyse on villieläimistä, joille kiinniotto ja ihmisen kohtaaminen on valtava stressi, Auttila sanoo.
Nyt kuntoutusta päätettiin kokeilla, sillä huonokuntoisesta kuutista ei havaittu esimerkiksi ulkoisia vammoja tai muuta selkeää syytä sen nälkiintymiseen.
Kansallispuistossa vähemmän verkkokalastusta
Auttila suhtautuu luottavaisesti siihen, että norppa voisi selviytyä luonnossa. Se oli esimerkiksi hoitonsa ajan virkeä ja söi hyvin.
Kuutti oli hoitoon tullessaan myös hyvin lyhyt. Auttilan mukaan se viittaa siihen, että kuutin imetys jäi kesken esimerkiksi emon kuolemisen takia.
– Vaikuttaa siltä, että se on päätynyt huonoon kuntoon kuutista riippumattomista syistä. Se antaa paremman odotuksen sen selviytymiselle tulevaisuudessa.
Norppa siirrettiin Koloveden kansallispuistoon, jotta sillä on paremmat mahdollisuudet selviytyä. Kansallispuistossa on vain vähän ihmistoimintaa, esimerkiksi verkkokalastusta. Kuutin siirtäminen eri vesialueelle vaati luvan ely-keskukselta.
Jatkossa sitä havainnoidaan valokuvin, joista sen turkkikuvio ja räpylään laitettu numerotunniste voidaan tunnistaa.
– Mikäli norppa selviää hengissä, se myös edesauttaa geneettisen monimuotoisuuden ylläpitoa pitkällä tähtäimellä, Auttila lisää.
Viime vuonna norppia siirrettiin Saimaan sisällä Pihlajavedeltä Kolovedelle ja eteläiselle Saimaalle turvaamaan monimuotoisuutta sekä tukemaan taantuneita norppa-alueita.
Kaksi kuollutta kuuttia alkuviikosta
Samaan aikaan kun Saimaalta kantautui iloisia norppauutisia, Metsähallitus kertoi kalanpyydyksiin kuolleista kuuteista.
Kaksi kuuttia löydettiin kuhaverkkoon kuolleena peräkkäisinä päivinä tällä viikolla. Kyseiset verkot ovat sallittuja kalastuskäyttöön Saimaalla, ja ne sijaitsivat alueella, jossa verkkokalastus on kiellettyä huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun asti.
Kuollut hyväkuntoinen uroskuutti löydettiin eilen Rantasalmella Etelä-Savossa, maanantaina nuori norppa löydettiin kuhaverkkoon hukkuneena Taipalsaarella Etelä-Karjalassa. Molempien uskotaan olevan tämän kevään kuutteja.
Metsähallituksen tietoon on tänä vuonna tullut kaikkiaan 36 kuollutta norppaa, joista 22 on tänä vuonna syntyneitä kuutteja.
Yhteensä viisi norppaa on kuollut pyydyksiin. Kaksi oli maaliskuussa talviverkkoihin jääneitä nuoria norppia, kolme viimeisen viikon aikana havaittuja tämänvuotisia kuutteja. Perjantaina nuori norppa löydettiin hukkuneena rysään.
Metsähallituksen mukaan havaittu kuolleiden norppien suuri määrä voi hidastaa kannan elpymistä, sillä vain osa tulee Metsähallituksen tietoon.
