Tiedotustilaisuudessa Moskovassa Ylen kirjeenvaihtaja kysyi ulkoministeri Sergei Lavrovilta suomeksi käännettynä: ”Kunnioittaako Venäjä Suomen ja Ruotsin suvereenisuutta ja itsenäisesti oikeutta päättää turvallisuuspolitiikasta kuten Natoon liittymisestä?” Lavrov vastasi: ”Voin vastata heti, että Venäjä kunnioittaa täysin Suomen ja Ruotsin suvereenisuutta. Me katsomme, että näiden maiden puolueettomuuspolitiikka on tärkeä osa Euroopan turvallisuusrakennetta ja luo vakautta Eurooppaan. Mutta ne, jotka eivät kunnioita Suomen ja Ruotsin itsemääräämisoikeutta, ovat niitä, jotka kaikin keinoin koettavat provosoida ja ajaa näitä maita liittymään Natoon.”
Vastaus oli yllättävä, sillä presidentti Vladimir Putin on hokenut, ettei Nato saa laajentua lisää Venäjän rajoille!?
Venäjä itsehän ajaa Suomea hakemaan Natolta suojaa. Venäjän ärhentely ja pullistelu viimeksi suvereenin Ukrainan kohdalla rajaansa, joka ei ole Naton sateenvarjon alla, on provosoinut Suomea hakeutumaan puolustusliitto Naton siipien suojaa.
Suomi on vaan pelännyt Moskovan reaktiota, mikäli astuu Naton ovesta peremmälle, eikä vain pidä sotilassaapasta oven raossa, jota ei olla vetämässä kiinni. Silloin on myöhäistä, kun ohjukset ovat jo ilmassa.
Täytyy ymmärtää, että Nato on puolustusliitto, rauhanturvaaja. Venäjällä ei siis ole mitään pelättävää, vaikka Suomi liittyisi Natoon, jos se ei kerran suunnittele valloittavansa Suomea.
Kansalle uskotellaan, että Suomella on koko alueen uskottava puolustus, mutta miksi sitten haikaillaan Naton suuntaan? Tosiasia on se, että Venäjän hyökkäysvoima on moninkertainen Suomen puolustusvoimaan verrattuna.
Poliitikot haluavat mennä tässä asiassa kansan selän taakse piiloon vaatimalla kansanäänestystä Natoon liittymisestä. Se ei kuitenkaan sovi kansanäänestykseen, koska äänestyksessä tarvitaan selkeät vaihtoehdot. Kenraalit eivät voi kuitenkaan sotilassalaisuuksiin vedoten kertoa kantaansa, että onko parempi jättäytyä Venäjän etupiiriin vai hakeutua Naton sateenvarjon alle suojaan.
Enkä ymmärrä, että miksi Suomen pitäisi omin voimin ja varoin valvoa ja puolustaa 1 343 kilometrin matkalta EU:n itärajaa. EU:n peruskirjan keskinäisen auttamisen artikla on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Naton peruskirjan vastaavan pykälän takana sen sijaan on voimaa takana. Sitä paitsi EU:n 27 jäsenmaasta 21 on jo Naton jäseniä. Ainoastaan Suomi, Ruotsi, Itävalta, Irlanti, Malta ja Kypros eivät kuulu Natoon.
Markus E. Myllymäki
Vaasa