Säh­kö­lait­tei­den akut muo­dos­ta­vat vaa­ral­li­sen pa­lo­ris­kin – akku voi palaa vielä ve­si­äm­pä­ris­sä­kin

Asiantuntijan mukaan akkulaitteiden lataus tulisi aina tehdä päiväsaikaan, jolloin latausta on helppo valvoa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER
Asiantuntijan mukaan akkulaitteiden lataus tulisi aina tehdä päiväsaikaan, jolloin latausta on helppo valvoa. LEHTIKUVA / MARKKU ULANDER

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) mukaan pelastuslaitoksella oli viime vuonna yhteensä 65 akku- tai laturipaloon liittyvää tehtävää. Akkupalojen määrä pysyi hyvin samalla tasolla vuosiin 2020–2022 verrattuna.

Sähkökäyttöisissä akkulaitteissa on vaarana nopea räjähdyksenomainen akkupalo.

Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos tiedotti viime viikolla Oulunsalossa sattuneesta tapauksesta, jossa latauksessa ollut puhelin sytytti omakotitalon palamaan. Omakotitalo vaurioitui palossa asuinkelvottomaksi.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön vanhempi asiantuntija Ilpo Leino kertoo STT:lle, että akkupalo voi syttyä kaikenlaisissa sähkölaitteissa. Hänen mukaansa esimerkiksi kännykät eivät erityisesti korostu akkupaloissa.

– Akut ovat sen verran tuoretta teknologiaa, että paloja sattuu laitteelle kuin laitteelle. Enemmän julkisuutta saavat esimerkiksi sähköpotkulaudat, joissa palo on yleensä hyvin raju, Leino toteaa.

Leinon mukaan myös akkupalon syttymistilanteet ovat hyvin moninaisia. Esimerkiksi sähköpotkulaudat voivat syttyä ajon aikana tai latauksen yhteydessä.

– Yhtä selkeää nimittäjää paloille ei voi antaa. Se voi sattua ja tapahtua melkein missä tahansa vain.

Tukesin mukaan toimiva palovaroitin on myös akkupalojen tapauksessa tehokkain tapa havaita palo riittävän aikaisessa vaiheessa.

Latausta tulee valvoa

Leinon mukaan yksi kriittinen akkupalojen syttymissyy liittyy laitteiden lataustilanteeseen. Kriittisen asiasta tekee se, että laitteet ladataan yleensä kodeissa, jolloin vakavamman tulipalon vaara on korkeampi.

Latauspaikka tulee Leinon mukaan valita huolella etukäteen. Esimerkiksi eteinen on huono paikka, koska se on yleensä ainoa reitti turvaan, mikäli latauksesta aiheutuu tulipalo.

Latauspisteen ympäristö kannattaa myös varmistaa sen varalta, että ympärillä ei ole helposti syttyvää materiaalia.

– Etenkin sängyssä puhelimen lataamista kannattaa välttää. Paikan tulee olla sellainen, jossa ilma kiertää, jotta akku pääsee myös jäähtymään, Leino huomauttaa.

Leino kertoo, että akkulaitteiden lataus tulee aina tehdä päiväsaikaan, jolloin latausta on helppo valvoa.

– Palo on yleensä hyvin nopea ja raju. Yöaikaan ennen kuin kukaan kerkiää siihen reagoimaan, tilanne on jo yleensä eskaloitunut pahasti.

Paloa ei kannatta itse sammuttaa

Leino kuvailee akkupaloa räjähdyksenomaiseksi. Hänen mukaansa palo alkaa nopeasti, kun terminen reaktio akun sisällä käynnistyy.

– Akku syttyy räjähdyksenomaisesti palamaan. Siinä voi sitten syntyä heitteitä ja satuttaa itsensä pahasti.

Leino kertoo, että akkupalossa palo ylläpitää itse itseään, eikä se tarvitse happea palaakseen. Akku palaa vielä esimerkiksi vesiämpärissä.

Leinon mukaan etenkin isompia akkupaloja ei kannata itse lähteä sammuttamaan.

– Maallikko on siinä nopeasti sellaisessa tilanteessa, että itseään vaarantamatta ei sitä onnistu sammuttamaan, Leino toteaa.

Leinon mukaan nyrkkisääntönä voi pitää mielessä, että porakoneen tai kännykän kokoista akkua voi vielä itse yrittää sammuttaa. Muussa tapauksessa palosta kehittyy hyvin nopeasti myrkyllisiä kaasuja ja akku alkaa räjähdellä.

– Yksinkertainen ohje on viedä ihmiset turvaan ja hälyttää ammattilaiset paikalle. Enintään voi sammutuspeitteen laittaa palon päälle.

Leino korostaa, että akkupalon varalle kannattaa aina varmuuden vuoksi miettiä toimintaohjeet. Palotilanteessa ei Leinon mukaan enää ehdi sitä tekemään.

Palo voi aiheutua myös vioittumattomasta akusta

Leino kertoo, että akkupalo saa alkunsa, kun yksi akun muodostavista kennoista alkaa syystä tai toisesta lämmetä.

Kenno alkaa Leinon mukaan reagoimaan itseensä, mistä syntyy lisää lämpöä. Jossain pisteessä lämmön kehitys on niin suuri, että yksittäinen kenno syttyy palamaan. Tästä voi syntyä ketjureaktio, jossa palava kenno sytyttää myös viereisen kennon ja se taas viereisen.

Leinon mukaan tällaisen akkupalon syntyminen voi sattua myös sellaiselle akulle, joka ei ole vioittunut.

– Lataushetkellä voi käynnistyä tällainen reaktio. Akku ei välttämättä ole siis ennestään vioittunut.

Yleisimmin palon syynä on kuitenkin vioittunut akku. Esimerkiksi kolhut ovat voineet vioittaa akun kennoja.

Lataushetkellä mahdollisen palon voi huomata, jos akku alkaa lämmetä paljon tai akku pullistuu. Tällöin Leinon mukaan akku tulee ottaa heti pois latauksesta. Parhaimmillaan voidaan estää palon alkaminen.

– Latauksessa tällaisen palon alun voi huomata. Käytössä sen huomaa kuitenkin vasta kun on liian myöhäistä, Leino toteaa.

Ilmoita asiavirheestä