Kansanedustaja Vesa-Matti Saarakkala (ps.) peräänkuuluttaa yhteistä kansallista näkemystä Lissabonin sopimuksen tulkinnasta koskien yhteisvastuulauseketta
– EU:n perustuslain eli Lissabonin sopimuksen yhteisvastuulauseke kuuluu seuraavasti: "Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen", Saarakkala toteaa.
– Hyvä tai huono, yhteisvastuulausekkeen lopussa alleviivataan esimerkiksi Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja sen merkitystä suhteessa näihin turvatakuisiin ja niiden luonteeseen. Yksi keskeinen asia onkin nyt yhteisen ymmärryksen muodostaminen siitä, mikä on Suomen turvallisuuspoliittisen perusratkaisun todellinen luonne ja merkitys tilanteessa, jossa toinen EU-jäsenmaa vetoaa tähän yhteisvastuulausekkeeseen. Mitä tarkoittaa se, että yhteisvastuulausekkeella ei ole vaikutusta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen? Saarakkala kysyy.
– Oma käsitykseni on se, että aikanaan muun muassa Suomen toiveesta yhteisvastuulausekkeeseen on haluttu tämä edellä mainittu tarkennus, koska Suomi on halunnut pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana. Jos tulkinta muuttuu, vaatii se mielestäni selkeästi uusia poliittisia linjauksia kansallisella tasolla eduskunnalta, hän päättää.