Saara Aallon ilta X Factor UK:ssa alkoi dramaattisissa tunnelmissa.
Hän sai esitellä eläytymistaitojaan ensin ABBAn riipaisevalla kappaleella The Winner Takes it All. Alun perin vuonna 1980 julkaistu balladi on peräisin ABBAn voimakaksikon Björn Ulvaeuksen ja Benny Anderssonin kynästä, ja se tulkittiin ilmestymisensä jälkeen kipeänä erotilityksenä Ulvaeuksen ja laulajatar Agnetha Fältskogin suhteen kariuduttua.
Kappale on yhtä särkyneen sydämen vaikerrusta, ja Aallon lavashow oli rakennettu tunnelmaan sopivasti tummanpuhuvaksi. Laulajattarella oli päässään kruunu ja hän istui valtaistuimella. Esityksen tematiikka siis toisteli hienosti kappaleen sanoja, joissa puhutaan muun muassa jaetuista korteista ja pelin voittamisesta.
Melodramaattinen esitys sai erityistä voimaa Aallon omasta säestyksestä. Hän sai nyt näyttää taitojaan ja laajaa musikaalisuuttaan.
Laulu oli puhdasta ja taidokasta, kuten aina.
Nyt tuntui, että Saara Aallolla oli aidosti mukanaan myös sydän. Ei ehkä verisesti rinta-alasta purskahteleva kaikkensa antaneen naisen tuska, mutta syke silti.
Tuomarit ylistivät, miten Aalto löysi klassikosta uusia puolia ja omi sen itselleen.
Ennen Saara Aallon laulua kuultiin Matt Terryn esittämä Secret Love Song Part 2. Laulun teki tunnetuksi X Factorin kahdeksannen tuotantokauden voittanut tyttöbändi Little mix. Terry esitti kappaleesta voimakkaan ja suorastaan euroviisumaisen tulkinnan.
Kilpailijat ovat saaneet tällä kertaa valita myös itse kaksi kappaletta, joista on tehty potpuri. Saara Aallon esityksessä sekoittuvat timanttiteemaiset Diamond Are Forever ja Diamonds Are a Girl’s best Friend. Molemmat ovat tunnettuja elokuvista: ensimmäinen James Bond -elokuvasta Timantit ovat ikuisia, ja jälkimmäinen Marilyn Monroen klassikosta
Herrat pitävät vaaleaveriköistä.
Saara Aallolla saattaa olla etunaan se, että hän on muita kilpailijoita hieman vanhempi ja tarjoaa tämänkertaisissa esityksissään selvästi klassisempaa tuotantoa kuin muut.
Muilta kuullaan pääosin uusia kappaleita. Poikkeuksena on räp-esityksiä suosinut Honey G, joka esittää hip hopin klassikoita. Häneltä kuullaan kisassa kaksi kahden kappaleen yhdistelmää. Tuomarin valintoina ovat mukana MC Hammerin ja Rick Jamesin Can’t Touch This ja Super Freak. Omina valintoinaan Honey G esittää Salt-N-Pepan ja Rae Sremmurdin kappaleiden sekoituksen. Niistä Salt-N-Pepan Push It on vuosikymmenten takaa, mutta Sremmurdin Black Beatles julkaistiin tänä syksynä.
Muut kolme kilpailijaa luottavat 2000-luvun tuotantoon, ja näpelöivät varmaankin hitinnälkäisen yleisön musiikkinystyröitä. Aallolla on siis hyvät mahdollisuudet erottua joukosta ja saada ääniä niiltä katsojilta, jotka eivät seuraa jokaista popin rasahdusta herkeämättä.
Tällä viikolla Aalto on myös antanut haastatteluita, joissa hän on kertonut kihlauksestaan Meri Sopasen kanssa ja ennakkoluulojen voittamisesta. Voikin olla, että Aalto saa ääniä myös erityisesti seksuaalivähemmistöjen oikeuksia puolustavilta.
Kaikki kilpailijat esiintyvät tänään kaksi kertaa. Aallon ja Honey G:n esitysten lisäksi kuullaan Matt Terryn, Emily Middlemasin ja 5 After Midnightin esitykset.
Nadia Paavola, Lontoo