Eduskunnan perustuslakivaliokunta esittää, että saamelaiskäräjälain uudistus hyväksytään pääosin hallituksen esityksen mukaisena. Vuosikausia takkuillut uudistus näyttää viimein menevän läpi.
– Kyseessä on historiallinen lakiuudistus, joka on epäonnistunut Suomessa kolmella edellisellä vaalikaudella hallituspohjan väristä riippumatta, perustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Vestman (kok.) sanoi tiedotustilaisuudessa eduskunnassa.
Saamelaiskäräjälain uudistuksen tavoitteena on suojella ja edistää saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumista sekä parantaa saamelaisten kieltä ja kulttuuria koskevan itsehallinnon ja saamelaiskäräjien toimintaedellytyksiä.
– Suomen perustuslaki turvaa saamelaisten aseman alkuperäiskansana ja saamelaisten oikeuden ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan, Vestman sanoi.
Valiokunta sai esitystä koskevan mietintönsä valmiiksi keskiviikkona. Se ei esittänyt muutoksia lakiesityksen keskeisiin ratkaisuihin kuten oikeuteen tulla merkityksi vaaliluetteloon.
Valiokunta esittää hallituksen esitykseen kahta muutosta perustuslain vaatimusten takia. Valiokunnan mukaan muutokset ovat välttämättömiä, jotta uudistus voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä.
– Muutokset johtuvat perustuslaissa turvatusta yksilön oikeusturvasta, Vestman perusteli.
Ensimmäinen muutos koskee saamelaiskäräjien vaaliluetteloasioita käsittelevän muutoksenhakulautakunnan ratkaisukokoonpanoa. Valiokunta esittää, etteivät muut kuin lakimiesjäsenet voi muodostaa enemmistöä ratkaisukokoonpanosta.
Toinen muutos taas koskee niitä edellytyksiä, joilla korkein hallinto-oikeus voi myöntää valitusluvan muutoksenhakulautakunnan päätöksiin.
Valiokunta katsoo, että hallituksen esityksessä valitusluvan myöntämisen edellytykset on rajattu liian tiukasti. Valiokunta ehdottaa, että asiassa sovelletaan samoja yleisiä valitusluvan myöntämisen perusteita, joita sovelletaan muissakin hallintokysymyksissä.
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja "varovaisen positiivinen"
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan sijainen Tuomas Aslak Juuso kuvaili tunnelmiaan mietinnön julkistamisen jälkeen varovaisen positiivisiksi.
– Saamelaiskäräjien tavoitteiden näkökulmasta nämä muutokset eivät suuresti vaikuta tavoitteiden toteuttamiseen. Suhtaudun henkilökohtaisesti varovaisen positiivisesti tähän lakiesityksen maaliin saattamiseen, Juuso sanoi STT:lle.
Juuso näkee valiokunnan lakiesitykseen tekemät muutokset teknisinä yksityiskohtina, jotka eivät muuta lain isoa kuvaa. Hän sanoo, että saamelaiskäräjien hallitus tulee tarkemmin keskustelemaan esimerkiksi valitusluvan myöntämisen perusteista.
– Kokonaisuutena en pidä tätä lakiesityksen kannalta suurena muutoksena, Juuso sanoi.
Saamelaiskäräjien hallitus päättää kannastaan kokouksessaan perjantaina.
Juuso kiittää perustuslakivaliokuntaa asian perusteellisesta käsittelystä ja saamelaiskäräjien asiallisesta kohtelusta valiokunnan kuulemisissa.
– Suuri kiitos valiokunnan puheenjohtajistolle ja jäsenille.
Lakiesitys etenee eduskunnan täysistunnon ensimmäiseen käsittelyyn jo ensi viikolla. Eduskunta hyväksynee lain lopullisesti juhannusviikolla.
Vaaliluetteloon merkitsemisen kriteereistä eripuraa
Vestman kertoi tiedotustilaisuudessa, että valiokunta oli mietinnössään yksimielinen juuri esityksen perustuslainmukaisuutta koskevasta arviosta.
Sen sijaan mietintöön jätettiin kaksi vastalausetta esityksen muista kohdista. Ensimmäisen vastalauseen jättivät keskustan kansanedustajat Petri Honkonen ja Hannu Hoskonen.
Toisen vastalauseen jätti SDP:n edustaja Johanna Ojala-Niemelä. SDP:n kanta jakautui, sillä puolueen muut jäsenet valiokunnassa eivät olleet vastalauseessa mukana.
Vastalauseet koskevat esimerkiksi sitä, ketkä voivat ehdotetun lakiuudistuksen mukaan hakeutua saamelaiskäräjien vaaliluetteloon. Hallituksen esityksessä ehdotetaan poistettavaksi saamelaiskäräjälaista niin kutsuttu lappalaispykälä.
Muutoksen myötä saamelaiskäräjien vaaliluetteloon ei enää voisi suoraan merkitä henkilöä, joka on polveutuu sellaisesta henkilöstä, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa.
Sekä keskustan Honkonen ja Hoskonen että demareiden Ojala-Niemelä olisivat halunneet pitää kyseisen lappalaispykälän voimassa.
Pitkään kiistelty lakiuudistus
Kiisteltyä saamelaiskäräjälakia on yritetty uudistaa jo neljän eri hallituksen aikana. Edellisen, Sanna Marinin (sd.) hallituksen aikana laki jämähti juuri perustuslakivaliokuntaan. Nykyinen perustuslakivaliokunta käsitteli lakiesitystä ensimmäisen kerran jo yli vuosi sitten.
Esityksestä antoivat tänä keväänä lausuntonsa eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta, maa- ja metsätalousvaliokunta sekä talousvaliokunta. Tämän jälkeen perustuslakivaliokunta ryhtyi laatimaan esityksestä mietintöään.
