Hyttyset ovat lähes jokaisen Suomessa asuvan riesana kesäisin, mutta niistä on olemassa varsin vähän tieteellistä tietoa.
Nyt tilanteeseen on tulossa muutos. Pohjois-Suomessa ja Ruotsissa käynnistyy Insects of the North -projektiin kuuluva tutkimus, jolla voidaan saada ensimmäistä kertaa tarkkaa tietoa hyttyslajien levinneisyyksistä ja niiden määrien vaihteluista vuosien välillä.
Tutkimuksen avulla muun muassa kesien hyttysmääriä voidaan ennustaa tulevaisuudessa luotettavammin.
Aiemmat ennusteet ja vertailut hyttyskesistä ovat perustuneet pääasiassa kokemuksiin, koska vertailun tekemiseen ei ole ollut vakioituja menetelmiä, kertoo Oulun yliopiston professori Marko Mutanen.
– Meillä on ollut vain mututuntumaa ja jälkikäsityksiä siitä, oliko hyttysiä paljon vai vähän kuluneena kesänä. Tyypillisesti myös eri ihmisten näkemykset ja mielipiteet määristä ovat hyvin ristiriitaisia keskenään, Mutanen kertoo STT:lle.
Lajeja vaikea erottaa toisistaan
Tutkimuksia tehdään Lapin lisäksi Kainuussa ja Pohjanmaalla.
Hyttyspyydyksiä viedään laajalti ympäri tutkimusalueita. Pyydyksiä viedään myös Metsähallituksen ja Suomen ympäristökeskuksen toimipisteille, joissa niiden henkilökunta avustaa näytteenotossa. Siten hyttysten esiintymisajoista saadaan tarkempaa tietoa.
Tämän jälkeen hyttyset viedään Oulun yliopiston laboratorioon, jossa ne levitetään tarjottimelle ja punnitaan. Samalla konenäkö laskee hyttysten määrän.
Suomessa on 44 eri hyttyslajia, joista ihmisten mielissä korostuvat useimmiten vain ärhäkät kesähyttyset, kuten korpihyttynen.
Tutkimuksen avulla voidaan tutkia hyttysten dna:ta ja saada myös siten lisää tietoa lajien runsaudesta ja siitä, mihin aikaan vuodesta niitä eniten esiintyy.
– Luulen, että jo parin vuoden aikana meillä on parempi käsitys siitä, mitkä ovat massalajeja, mitkä ovat harvinaisempia ja onko niissä alueellisia eroja. Tämä on ihan perustietoa hyttysistä, jota meillä ei vielä kuitenkaan ole, Mutanen sanoo.
Hyttysten tutkiminen on vaikeaa. Mutasen mukaan lajierojen oppiminen vie vuosia, koska hyttyset näyttävät keskenään hyvin samanlaisilta.
Samankaltaisesta ulkomuodostaan huolimatta hyttyslajit käyttäytyvät eri tavoin. Lisäksi ne esiintyvät eri ympäristöissä ja myös eri aikoihin.
Tavoitteena ennuste viiden vuoden kuluttua
Tavoite on, että hyttysistä voitaisiin vuosien päästä tehdä samankaltaisia ennusteita kuin esimerkiksi säästä. Hyttysennusteita annettaisiin huomattavasti sääennusteita harvemmin, koska hyttysten tilanne ei muutu sään tavoin päivittäin tai edes viikoittain.
Sääennusteilla on pitkä historia, ja samoin luotettava hyttysennustus vaatii aikaa.
Koska tiedon kerääminen on hidasta, ensimmäinen luotettava ennuste voisi Mutasen mukaan syntyä mahdollisesti viiden vuoden kuluttua.
Hyttysten määrään vaikuttavat monet ympäristötekijät, kuten lumen syvyys, lämpötilat tai kuivuus talven aikana. Näitä ympäristötekijöitä seurattaisiin talvella, jolloin kevään aikana voitaisiin antaa tulevan kesän hyttysennuste.
– Toivotaan, että jossain vaiheessa meillä olisi pitkältä ajalta viisautta ja kokemusta siitä, miten olosuhteet vaikuttavat hyttysiin, Mutanen sanoo.
