Ry­hä­va­laat ka­las­ta­vat yhdessä kup­la­ver­kol­la

Kalastuksessa auttavan verkon voi tehdä myös ilmakuplista, kuten ryhävalaat Antarktiksen alueella. KUVA: Yle Kuvapalvelu
Kalastuksessa auttavan verkon voi tehdä myös ilmakuplista, kuten ryhävalaat Antarktiksen alueella. KUVA: Yle Kuvapalvelu

Avara luonto: Koskematon Etelämanner ****

TV1 klo 18.45

Äärimmäisissä olosuhteissa on tärkeää syödä, lisääntyä ja saada jälkikasvu hengissä aikuiseksi. Nämä kolme kovaa tosiasiaa tekevät luonto-ohjelmista raaempia kuin ehkä haluaisimme.

Kauniita maisemia ja söpöjä eläimiä on mukava katsella, mutta heikkoa poikasta jahtaavaa petoeläintä ei ole. Molemmat ovat kuitenkin yhtä totta.

Dokumentissa Koskematon Etelämanner nähdään saalistamisen lisäksi myös yhteistyötä eläinten välillä. Pingviiniyhdyskunnat lämmittävät toisiaan viimassa. Ne siirtyvät sukeltamaan toisaalle, kun huomaavat miekkavalaiden vaanivan itseään.

Uskomattoman hienolta näyttää, kun ryhävalaat kalastavat kuplaverkolla. Ne ajavat kalaparven sumppuun puhaltelemalla kuplista verkon, jonka läpi kalat eivät pääse pakoon. Ilmakuplat muodostavat upean kuvion mereen.

Kuplaverkko tehdään yhdessä, ja kalat myös syödään porukalla.

Etelämantereen talven jopa 80 asteen pakkanen ja hyytävä viima tekevät olosuhteet niin koviksi, että alueella talvehtivat isommista lajeista vain keisaripingviinit ja weddellinhylje. Muut lähtevät pohjoiseen talveksi, jossa on silloin kesä.

Kesäisin meri kuhisee syötävää, ruoka kutsuu muun muassa ryhä- ja miekkavalaita, jääpingviinejä, leopardihylkeitä ja monia lintuja.

Avainlaji on krilli. Voi olla, että Antarktiksen kesällä krillit ovat kokonaismassaltaan maailman runsain laji.

Tiina Vuorimäki

Ilmoita asiavirheestä