Ru­ti­köy­häs­tä ja isät­tö­mäk­si jää­nees­tä yli­här­mä­läi­ses­ta maa­lais­po­jas­ta tuli ark­ki­teh­ti, joka suun­nit­te­li Suomen tär­keim­män ra­ken­nuk­sen – miten se oli mah­dol­lis­ta?

J.S. Sirén valitsi kuvataiteen sijasta arkkitehtuurin, sillä se takasi varman toimeentulon. Kuvassa ovat aikansa tulevaisuuden arkkitehtitoivot, J.S. Sirén Polyteekin-kurssitovereidensa kanssa. Vasemmalla Erik Bryggman, Sirén keskellä, sitten Elna Kiljander, Einar Juvelius ja Haakon Lindén. KUVA: AALTO-YLIOPISTO, RAAMI
J.S. Sirén valitsi kuvataiteen sijasta arkkitehtuurin, sillä se takasi varman toimeentulon. Kuvassa ovat aikansa tulevaisuuden arkkitehtitoivot, J.S. Sirén Polyteekin-kurssitovereidensa kanssa. Vasemmalla Erik Bryggman, Sirén keskellä, sitten Elna Kiljander, Einar Juvelius ja Haakon Lindén. KUVA: AALTO-YLIOPISTO, RAAMI

Mitä mahtoi yhdeksänvuotias Johan Sigfrid Sirén ajatella, kun hän vuonna 1898 seisoi isänsä haudan äärellä?

Kohtalo oli koetellut perhettä kovalla kouralla.

Haluatko jatkaa lukemista?

Tilaa I-P Digi ensimmäiset 2 kk yhteensä 9,90 €

Ilmoita asiavirheestä