Suomalainen maatalous ei ole tänä päivänä yksin kannattavuuskriisissä, vaan länsinaapurissa tilanne on monilta osin samanlainen.
Joka päivä vähintään yksi ruotsalainen maatila lopettaa toimintansa. Tilanne on erityisen tukala maidontuottajilla.
– Ilman maanviljelyä ei ole maaseutua. Jos viljely loppuu, sen jälkeen maaseudulla on mahdotonta asua, toteaa maanviljelijä Fredrik Nordin Aftonbladetin haastattelussa.
Hän korostaa, ettei Ruotsi ole pelkkiä suurkaupunkeja.
– Jos viljelijät joutuvat lopettamaan, saman tien katoavat muutkin maaseudulla toimivat yritykset ja elinkeinoon linkittyvät työpaikat.
Nordin on yksi pitkänäperjantaina eri puolilla Ruotsia järjestettyjen traktorimarssien osallistujista. Mielenilmauksella haluttiin tuoda esille, kuinka pienen korvauksen ruuantuottaja tällä hetkellä työstään saa. Esimerkiksi Sundsvallin lähistöllä jyristeli noin 50 traktorin kolonna.
Suomessa sadat viljelijät ajoivat traktoreilla suoraan pääkaupunki Helsinkiin osoittamaan mieltään kaksi viikkoa sitten.
Ruotsissa elintarvikkeiden omavaraisuusaste on painunut heikommaksi kuin Suomessa.
– Ruotsi ostaa ulkomailta niin paljon ruokaa. On täysin käsittämätöntä, että me lähetämme rahojamme tällä tavoin ulos maasta. Voi vain kuvitella, mitä seuraisi, jos tulisi jokin maailmanlaajuinen hätätila, Nordin huokaa.
Sikäläisiä viljelijöitä närästää suomalaisten kollegojen tavoin se, että lihasta, maidosta ja viljasta maksetaan oman maan tuottajille vähemmän kuin kilpailevien maiden tuottajat saavat, vaikka Suomessa ja Ruotsissa tuotannon laatu ja sen valvonta ovat Euroopan huippua. Sen lisäksi tuotanto-olosuhteet ovat vaativammat kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
EU:n myöntämä tuki on viljelijöiden mukaan vain pisara meressä.