Suuressa osassa Ruotsia on pulaa lasten tuberkuloosirokotteesta. Suomi on toistaiseksi säästynyt vastaavalta, vaikka rokotteiden valmistaja on sama.
Uutistoimisto TT:n haastatteleman lastentautien ylilääkärin Margareta Blennowin mukaan Tukholmassa pula on johtanut siihen, että noin 900 lasta ei ole saanut tuberkuloosirokotetta suunnitellusti.
Ruotsi ja Suomi hankkivat tuberkuloosilta suojaavan BCG-rokotteen tanskalaiselta Statens Serum Institutilta. Laitoksella on ollut ongelmia tuottaa rokotetta riittävästi.
Ylilääkäri ja rokoteohjelmayksikön päällikkö Taneli Puumalainen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL) kertoo, että tuotanto-ongelmia on ollut jo vuoden ajan. Suomi on onnistunut saamaan BCG-rokotetta riittävästi eivätkä varastot ole tyhjentyneet.
Hänen tietojensa mukaan tuotantomäärä on Tanskassa palaamassa normaaliksi muutaman kuukauden kuluessa.
Puumalainen tähdentää, että rokotukset on pystytty Suomessa järjestämään.
– Yksikään lapsi ei ole jäänyt rokottamatta pulan takia. Tämän hetken tietojen mukaan pärjäämme tämän vuoden ihan hyvin ja pitkälle ensi vuoteenkin, eli pulaa ei tule.
Ruotsissa Blennow on kahden kollegansa kanssa kirjelmöinyt lastenlääkäreiden puolesta rokotepulasta ja sen seurauksista muun muassa kansanterveyden asiantuntijavirastoon Folkhälsomyndigheteniin. Viraston edustaja muistuttaa TT:lle, että Ruotsissa maakunnat vastaavat rokotteiden riittävyydestä kaikille.
Suomessa rokotteet hankitaan koko maahan kerralla. Puumalaisen mukaan erilainen hankintatapa ei kuitenkaan selitä maiden tilanteiden eroa.
Suomi sopii rokotehankinnat yleensä muutamaksi vuodeksi kerrallaan, ja BCG-rokotetta tulee esimerkiksi muutaman tuhannen rokotteen erinä.
– Ehkä olemme olleet vähän onnekkaitakin. Kun valmistajalla on ollut pahin pula, varastotilanteemme on ollut hyvä, ja kun he ovat saaneet tuotettua, meidän toimituksemme on tullut aika nopeasti eteen.
Suomessa ja Ruotsissa BCG-rokotetta tarjotaan vain riskiryhmille. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2013 laatiman tuberkuloosiohjelman mukaan lapsista riskiryhmiin kuuluvat esimerkiksi he, jotka ovat syntyneet tai jonka perheenjäsen on syntynyt maassa, jossa tuberkuloosia esiintyy merkittävästi. Riskiryhmään kuuluvat myös lapset, jotka ovat muuttamassa yli kuukaudeksi tällaiseen maahan.
Suomessa kaikki vastasyntyneet rokotettiin tuberkuloosia vastaan 1940-luvulta vuoteen 2006 asti.
Hengitysilman kautta tarttuva tuberkuloosi esiintyy yleensä keuhkoissa. Suurimmassa osassa Länsi-Eurooppaa tuberkuloosi on hyvin harvinainen, mutta Venäjällä ja Baltian maissa lääkkeille vastustuskykyisestä tuberkuloosista on tullut kasvava ongelma. Myös Intiassa, Kiinassa ja Etelä-Afrikassa tuberkuloosi on kasvava ongelma.
MARIA KALLIOKOSKI / LÄNNEN MEDIA