Ruotsin puolustusministerin Pål Jonsonin mukaan maan puolustuskyvyn kehittämisessä kaikkein tärkeintä on vahvistaa Ruotsin sodanajan joukkoja. Tämä edellyttää joukkojen harjoittamista ja varustamista taistelukykyisiksi mahdollisimman nopeasti.
– Vakavina aikoina viivästymiset ovat vaarallisia -- Lyhyesti sanottuna niiden (joukkojen) on oltava sotakelpoisia. Mikään, toistan ei mikään, ole tätä tärkeämpää puolustuksen rakentamisessa, Jonson sanoi Sälenin turvallisuuskonferenssissa.
Hän kertasi Ruotsin korottaneen selvästi puolustusmäärärahojaan ja hallituksen antaneen viime vuonna puolustusvoimille lisärahaa materiaalihankintoihin.
– Nyt on korkea aika muuntaa lisääntyneet resurssin sotilaalliseksi kyvyksi, Jonson sanoi.
Jonsonin mukaan Euroopan on vahvistettava puolustustaan, koska Venäjä pysyy kaikesta päätellen pitkäaikaisena uhkana. Lisäksi ei vaikuta siltä, että Yhdysvalloissa alkanut huomion siirtyminen enemmän Tyynellemerelle sekä perinteisten liittolaissuhteiden kyseenalaistaminen olisivat päättymässä.
– Valitettavasti Eurooppa kuitenkin alisuorittaa monilla aloilla, Jonson totesi.
On siirryttävä sodanajan ajatteluun
Jonsonin mukaan Ukrainan tukemisessa Ruotsia on auttanut oma vahva puolustusteollisuus. Ruotsi on hänen mukaansa siirtymässä sotilasavussa yhä enemmän omista varastoista lahjoittamisesta tilauksiin ruotsalaisille puolustustarvikeyrityksille.
Jonson kuitenkin toivoi puolustusteollisuuteen entistä lyhyempiä toimitusaikoja ja enemmän innovaatiokykyä. Tästä hyvänä osoituksena Sälenissä esiteltiin Saabin ja Ruotsin puolustusvoimien kehittämä ohjelmisto, jonka avulla suuri lennokkiparvi voidaan saada suorittamaan omin päin sille annettu tehtävä.
Jonsonin mukaan tällaisen ohjelmiston kehittäminen vie normaalisti 4–5 vuotta, mutta nyt se toteutettiin vain vuodessa.
Saabin toimitusjohtajan Micael Johanssonin mukaan helposti opittavalla ohjelmistolla voi antaa kännykän avulla esimerkiksi halutessaan tuhansien lennokkien parvelle tiedustelutehtävän, jota nämä droonit sitten toteuttavat itsenäisesti.
Ministeri Jonson korosti, että jos kyseeseen tulisi asevoiman käyttö lennokkien avulla, täytyy lopullinen päätös antaa aina ihmisen eikä koneen tehtäväksi.
Uutta ohjelmistoa on määrä testata Ruotsissa maaliskuussa pidettävässä Arctic Strike -harjoituksessa.
Cavoli: Suorituskykytavoitteet kysyvät rahaa
Sälenissä niin ikään puhuneen Naton uuden pohjoismakedonialaisen apulaispääsihteerin Radmila Shekerinskan mukaan Euroopassa tarvitaan myös asenteiden muutosta.
– Pääsihteeri (Mark Rutte) ja minä olemme samaa mieltä siitä, että liittolaisten on siirryttävä sodanajan ajattelutapaan, hän sanoi.
Uusi asenne merkitsee myös lisärahan tarvetta. Naton Euroopan-joukkojen komentajan Christopher Cavolin mukaan liittokunnan puolustussuunnitelmien toteutus edellyttää jäsenmaiden puolustusmenojen selvää lisäämistä nykyisestä.
Sälenissä puhunut Cavoli kehui Ruotsin tavoitetta osoittaa puolustukseen 2,6:ta prosenttia vastaava osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2028. Kenraali Cavolin mukaan tuokaan summa ei ole kuitenkaan riittävä Naton suunnitelmiin sisältyvien suorituskykytavoitteiden saavuttamiseksi.
Naton nykyinen puolustusmenotavoite jäsenmaille on taso, joka vastaa kahta prosenttia niiden bruttokansatuotteesta.
Suomen puolustusmenojen tasoksi on arvioitu tänä vuonna noin 2,5 prosenttia bkt:stä. Yhdysvaltain tulevan presidentin Donald Trumpin mukaan oikea taso muille Nato-maille oli viisi prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.
---
Lähteenä myös uutistoimisto TT.